Tikkurilan asema. Kuva: Vantaan kaupunki
Asemien kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta koko asema-alue käsitellään yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Asema-alueeseen sisältyy asemarakennuksen tai katoksen lisäksi juna-asemilla raiteet ja matkustajalaiturit sekä asemaan liittyvillä bussiasemilla laiturialue näihin liittyvät matkustajapalvelut, kuten lipunmyyntipisteet. Asema-aluetta ovat myös kulkuyhteydet asemaan liittyviin palveluihin: liityntäliikenne, taksi, pysäköintialueet (TRAFI/8596/03.04.02.00/2014 Esteettömyys rautatiejärjestelmässä, määräykset). Invalidiliitto suosittaa esteettömäksi myös reitit lähiympäristössä sijaitsevalle terveysasemalle ja apteekkiin. Asema-alue on esteettömyyden erikoistason aluetta. Kulkuyhteyksinä junalle ja asemien toimintoihin johtavia väyliä koskevat esteettömästä rakentamisesta annetut rakentamistapaohjeet ja määräykset.
Opastus
Opastus tulee olla katkeamaton ja erottua selvästi asemaympäristön mainoksista. Opastus tulee aina toteuttaa kahdella tavalla, sekä kuvaan että tekstiin perustuen.
Valaistus
Valaistusmääräyksien ja ja -ohjeiden kooste.
Asemaluokittelu
Asemaluokittelussa henkilöliikenneasemat jaetaan kaukoliikenteen ja lähiliikenteen luokkiin, joilla on erilaiset palvelutasotavoitteet. Luokittelu on tehty 2009. Uudet tai kunnostettavat asemat tulee toteuttaa luokittelun ohjeiden mukaisesti.
Kaukoliikenteen asemaluokka 1 sisältää asemat, joissa matkakeskus on joko toteutettu tai suunnitteluvaiheessa. Lähiliikenteen luokka 1 käsittää merkittävät vaihtoasemat ja lähiliikenteen luokka 2 yli 1 000 matkustajaa vuorokaudessa välittävät asemat.
Vantaan asemien luokat
Kaukoliikenteen asemaluokka 1
- Tikkurila
- Uusi asema on avattu vuonna 2015, ja se sisältää bussiaseman.
- Vanha, vuonna 1862 rakennettu asemarakennus toimii Vantaan kaupunginmuseona.
Lähiliikenteen asemaluokka 1
- Myyrmäki
- Asema on valmistunut vuonna 1975
- Vuonna 2013 asema on muutettu oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi
- Asema on remontoitu ja ympäristön valaistus uusittu vuosina 2014 -2016)
- Bussiasema.
- Martinlaakso
- Asema on rakennettu vuonna 1975.
- Vuonna 2013 asema on muutettu oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi
- Bussiasema.
- Koivukylä
- Asema on avattu vuonna 1980.
- Korso
- Asema on avattu vuonna 1889, asema peruskorjattu?
- Bussiasema.
Lähiliikenteen asemaluokka 2
- Louhela
- Asema on rakennettu vuonna 1975
- Vuonna 2013 asema on muutettu oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi.
- Vantaankoski
- Asema on avattu vuonna 1991.
- Vuonna 2013 asema on muutettu oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi.
- Asema ja valaistus on uusittu vuonna 2015.
- Hiekkaharju
- Asema on avattu vuonna 1931.
- Asema on uudistettu vuonna 2005.
- Rekola
- Etelämpänä on avattu asema vuonna 1889, johon on rakennettu puinen asemarakennus vuonna 1913. Rakennus ei ole nykyisin asemakäytössä.
- Nykyinen asema on rakennettu vuonna 1980.
Uudet asemat, lähiliikenteen asemaluokka määrittelemättä
- Lentoasema, uusi asema avattu 2015 (Lähiliikenteen luokka 1?)
- Aviapolis, uusi asema avattu 2015 (Lähiliikenteen luokka 1?)
- Kivistö, uusi asema avattu 2015 (Lähiliikenteen luokka 1?)
- Leinelä uusi asema avattu 2015 (Lähiliikenteen luokka 2?)
- Vehkala, uusi asema avattu 2015 (Lähiliikenteen luokka 2?)
Huolto ja kunnossapito
Huolto- ja kunnossapitorajat on sovittava selkeästi sekä julkisten että yksityisten tilojen osalta ja ympäristön kunnossapito on toteutettava kaikkialla asemaympäristössä niin laadukkaasti, ettei käyttäjä havaitse hallintarajan vaihtumista tilassa. Asema-alueelle on laadittava valaistuksen huolto- ja kunnossapito-ohjelma, jolla eri osapuolten omat ohjeet yhtenäistetään alueelliseksi yleisohjeeksi.
Henkilöliikennepaikoilla Liikennevirasto vastaa laitureista, kulkuyhteyksistä ja matkustajainformaatiosta. Miten Vantaalla? Suurimmat asemarakennukset ovat VR-Yhtymän omistuksessa. Käytöstä poistettuja asemia on siirretty Senaattikiinteistöt Oy:n haltuun ja myyty edelleen yksityisille tahoille.
Yhteyksistä juna-asemille vastaa Vantaan kaupunki. Liityntäpysäköinnistä vastaa kiinteistön omistaja eli Liikennevirasto, VR-Yhtymä Oy tai kunta? Lea Varpanen: ainakin Kehäradan asemarakennukset ovat kaikki kaupungin tilakeskuksen omistuksessa ja hoidossa, DIXI valtiolla. Liityntäpysäköinti kaupungilla. Onko Harri Johanssonille mennyt pyyntö tarkistaa teksti?
Lähteitä ja lisätietoja
Asema-alueen suunnittelua ja rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet
- Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys (1/2009) Liikennevirasto Yleiset palvelutasotavoitteet. Asemaympäristön valaistusohjeet niin liikennöinnille kuin asemillekin vuoteen 2050 mennessä.
- TRAFI/8596/03.04.02.00/2014 Esteettömyys rautatiejärjestelmässä Rautatiejärjestelmän esteettömyyttä määrittelevä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin kansallinen määräys. Tämä on EU:n komission päätökseen (saavutettavuus-YTE) perustuva Suomen oloihin tehty sovellus velvoittavista vähimmäisvaatimuksista infrastruktuurille ja liikkuvalle kalustolle. Määrittelee velvoittavat SF-standardit. Standardiin on tulossa päivitys hissien osalta 2017.
- RATO16 ”Väylät ja laiturit” (2009), Liikennevirasto (uusi päivitys tulossa) Radanpitäjän suunnitteluohje, joka käsittelee asema-alueiden esteettömyyttä.
- F1 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Esteetön rakennus, Määräykset ja ohjeet 2005, Ympäristöministeriö
- F2 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Rakennuksen käyttöturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2001, Ympäristöministeriö
- G1 Suomen rakentamismääräyskokoelma, Asuntosuunnittelu, Määräykset ja ohjeet 2005, Ympäristöministeriö
- SuRaKu-ohjeet (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla) 2005, 2008.
Liikenneministeriö; Julkisen liikenteen asema-alueiden on täytettävä esteettömyyden erikoistason vaatimukset, jotka tulee ottaa huomioon rautatieasema-alueiden suunnittelussa. Sillä ei ole RATO:n ja Trafi:n määräyksiin verrattavaa velvoittavaa vaikutusta. Vantaan kaupungin suositus. - Vantaan kaupungin ohjeet ja tyyppipiirustukset
