Vantaan kaupungin tavoitteena on, että kattokasvillisuutta käytetään uusissa ja tiivistyvissä kaupunkikeskuksissa sekä kaikilla alueilla, joilla kasvullista maata ja vettä läpäisevää maapintaa on vähän. Uudisrakennushankkeessa viherkatto voi sisältyä rakennuslupaan. Jälkikäteen rakennettava viherkatto vaatii rakennus- tai toimenpideluvan.
Vantaan hulevesiohjelman mukaan hulevedet käsitellään ja hyödynnetään ensisijaisesti syntypaikallaan. Kasvualustan paksuus ja rakenne sekä kasvillisuustyyppi ja kerroksellisuus vaikuttavat sadeveden pidättymiseen.
Viherkatolla voi olla monta tehtävää: se voi olla samalla myös piha-alueen roolissa ja elävöittää maisemaa. (Kuvat: FCG)
Kattokasvillisuus
Kattokasvillisuudella tarkoitetaan katolla tai kansirakenteen päällä olevaa kasvillisuutta. Kasvillisuuden ja sen tarvitseman kasvualustan valinta vaikuttaa katon tai kannen rakenteen kantavuusvaatimukseen ja muihin ominaisuuksiin. Viherkattojen suunnittelu vaatii monialaista yhteistyötä. Oleellista on, että viherkatto on mukana suunnitteluohjelmassa, kun rakennesuunnittelija ja arkkitehti aloittavat kantavan rungon ja yläpohjien rakennetyyppien luonnostelun.
Sopivan kattokasvillisuustyypin valintaan vaikuttavat mm. katon kaltevuus ja kantavuus, paikan tuulisuus ja valoisuus, katon käyttötarkoitus ja toivottava hoitotarpeen taso.
Viherkattoja Kivistössä. (Kuvat: Mari Antere)
Viherkatto- ja kansipuutarhatyypit
- Maksaruohokatto
- Niitty-/ketokatto
- Heinäkatto
- Kattopuutarha (katto- ja kansipuutarhat)
Kattokasvillisuuden rakennekerrokset
- Vesieristys
- Mekaaninen suojakerros
- Salaojitus
- Suodatinkerros
- Mahdollinen vettä pidättävä kerros
- Kasvualusta
- Kasvillisuus
RT -kortissa RT 85-11205 (Infra 23-710153) on esitetty eri tyyppisiä katoille soveltuvia rakenneratkaisuja.
Katto- ja kansipuutarhan kattokuormat
Viherkaton kokonaiskuorma syntyy kasvillisuudesta, kasvualustasta ja sen alla olevista viherkaton rakennekerroksista. Matala kasvillisuus aiheuttaa rakenteessa noin 50 kg/m2 kuorman, suuret yksittäispensaat noin 150 kg/m2 ja 60-vuotias puu noin 6000 kg/m2 kuorman.
Lumikuormat valitaan kuormitusnormien mukaisesti ja niihin lisätään kasvillisuuden lunta sitova ja kasaava vaikutus. Pistekuormat kuten pergolat ja vesiaiheet tulee myös ottaa huomioon. Raskaimmat istutukset voidaan sijoittaa kantavien pystyrakenteiden, kuten pilarien päälle.
Katto- ja kansipuutarhan kasvivalinta
Katto on kasvillisuudelle erittäin vaativa kasvupaikka. Kattokasvillisuuden on kestettävä voimakkaita lämpötilan vaihteluja, kuivuutta, paahdetta, tuulisuutta ja pakkasta. Viherkatoilla suositaankin kestäviä kotimaisia lajeja ja lajikkeita. Tällaisia ovat mm. kotimaiset luonnonkasvit sekä FinE-kasvit. Puita voidaan kasvattaa katto- ja kansipuutarhoissa, jos niitä varten on erikseen tehty tarkoituksenmukaiset kasvualusta- ja kansirakenteet. Puiden ja pensaiden tuenta ja ankkurointi rakenteeseen on aina suunniteltava kohdekohtaisesti. Puiden tuenta suunnitellaan siten, ettei vesieristettä tai juurisuojaa lävistettä. Puulajeiksi sopivat yleensä matalajuuriset, kuivuutta ja tuulta kestävät lajit.
Kortissa RT 85-11204 (Infra 23-710152) on esitetty eri tyyppisiä katoille soveltuvia kasveja.
Kaikki viherkatot vaativat säännöllistä huoltoa (vain huoltoväli vaihtelee), joten koko katolla on päästävä liikkumaan ja työskentelemään turvallisesti. Kiinteiden kaiteiden käyttöä katon reuna-alueilla suositellaan. Oleskelualueet rajataan aina asianmukaisin turvalaittein, esimerkiksi kaitein.
Viherkaton vastaanotto
Maksaruoho-, niitty-/keto- ja heinäkatot suositellaan luovutettavaksi vasta, kun kasvillisuus on vakiintunut. Viherkattojen rakentamisvaihe jatkuu siihen saakka, kunnes kasvillisuus on lähtenyt kasvuun ja on peittävää, ja lisäksi kasvillisuuden menestyminen vallitsevissa katto-olosuhteissa voidaan todeta. Takuuaikaa/hoitoaikaa voidaan sopimusteknisesti muuttaa kohdekohtaisesti, mutta pääsääntöisesti kohde on otettava vastaan, kun se on rakennettu ja tästä vastaanotosta alkaa YSE:n mukainen kahden vuoden takuu.
Viherkattojen ja kansipuutarhojen hoidossa noudatetaan soveltuvin osin VHT’14 laatuvaatimuksia.
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2016.
- Viheralueiden puisto- ja rakentamissuunnitelmien laatiminen Vantaalla. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö, 16.3.2018.
- Rakennettavien alueiden hulevedet ja kattokasvillisuus. Vantaan kaupunki, 2014.
Lähteet ja lisätiedot
- Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT ’17. Viherympäristöliiton julkaisu 57, 2017.
- Viheralueiden hoito VHT ’14, hoidon laatuvaatimukset. Viherympäristöliiton julkaisu 55, 2014.
- RT-kortti 85-11203, Infra 23-710151: Viherkatot ja katto- ja kansipuutarhat, periaatteet. Rakennustieto Oy.
- RT-kortti 85-11204, Infra 23-710152: Viherkatot ja katto- ja kansipuutarhat, kasvillisuus ja kasvualusta. Rakennustieto Oy.
- RT-kortti 85-11205, Infra 46-710153: Viherkatot ja katto- ja kansipuutarhat, rakenteet. Rakennustieto Oy.
