Rantamuurit ovat yleensä maa- ja vesialueen rajapintaan tai välittömästi rantaviivan taustalle sijoittuvia muurirakenteita, jotka mahdollistavat pääsyn veden äärelle. Rantamuuri eroaa rantalaiturista toiminnallisuudeltaan siten, että rantamuuria ei ole tarkoitettu veneiden tai alusten kiinnittymiseen. Rantamuurilla on maisemallinen ja virkistyksellinen käyttötarkoitus. Rantamuureja toteutetaan sekä meren, järvien, lampien että jokivesistöjen yhteyteen. Vantaalla rantamuureja voidaan pääosin toteuttaa Vantaanjoen ja sen sivuhaarojen yhteyteen.
Rantamuurit koostuvat tyypillisesti perustuksista/alusrakenteesta ja päällysrakenteesta, johon usein asennetaan maisemallisia elementtejä kuten kiviä tai kivilaattoja. Usein rantamuuriin liittyy lisäksi taustalla kulkevan raitin kansirakenteita.
Luonnonkivestä rakennettuja rantamuureja Helsingin rakentuvan Kalasataman alueella. (Kuvat: FCG ja Markku Vähäkäkelä)
Suunnittelukäyttöikä
Rantamuurien suunnittelukäyttöikä on tyypillisesti 50, 100 tai 150 vuotta. Käyttöiässä pitää ottaa huomioon mm. terästen ruostuminen, joka saattaa olla suurta etenkin vedenpinnan vaihtelualueella.
Perustukset
Rantamuurit perustetaan paalujen, teräsponttiseinän, kulmatukimuuri-/anturaelementtien, kallioleikkauksen tai rannan tausta-alueeseen tukeutuvan palkiston varaan. Vanhoja rantamuureja on perustettu myös esim. hirsiarkkujen varaan.
Perustusten tyyppi määräytyy pohjaolosuhteiden perusteella. Toisinaan turvaudutaan massanvaihtoihin perustuksia varten.
Päällysrakenne
Päällysrakenne koostuu tyypillisesti rantamuurin näkyvistä osista. Kulmatukimuurien ja ponttiseinien varaan perustetuissa muureissa on tyypillisesti paikalla valettu ja perustukset toisiinsa yhdistävä reunamuuri. Teräsbetoninen reunamuuri voidaan verhoilla puulla tai kivillä /kivilaatoilla.
Turvallisuuteen liittyvät rakenteet
Päällysrakenteeseen asennetaan tarvittaessa kaiteet. Mikäli rantamuuri rakennetaan veteen, tulee siinä olla portaat/tikapuut vähintään 80 m välein, jotta vedestä tarvittaessa pääsee ylös. Portaiden yläpäätyyn asennetaan kahva.
Rantamuuri siihen liittyvine varusteineen Helsingin Kalasataman alueella. (Kuva: FCG)
Taustan kansirakenne
Rantamuurien yhteydessä on toisinaan muurirakenteeseen liittyvä kävelyraitti. Kävelyraitit voidaan toteuttaa esim. teräsbetonitukien varaan perustetulla puukannella. Lankutusta käytettäessä kansilankut tulee käytettävyyden vuoksi lähtökohtaisesti asentaa vinolankutuksena tai rannan suuntaisina.
Rantamuurien yhteyteen rakennettavat raitit toteutetaan toisinaan myös kivettyinä tai asfalttipäällysteisinä, jolloin niitä voidaan käsitellä kuten muita katu-alueita (ks. katujen tyyppiratkaisut).
Rakenteisin kohdistuvat kuormat ja rasitukset
Suunnittelukuormien osalta noudatetaan lähtökohtaisesti ohjetta RIL 201-3-2013: Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat –vesirakenteet. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdolliset kaupungin yleiset tai rakennushankkeeseen liittyvät kuormitusohjeet.
Veteen tukeutuvissa ja rajoittuvissa rakenteissa tulee ottaa huomioon vesiympäristön aiheuttamat erityispiirteet mm. virtausten, eroosion ja kiintoaineksen kulkeutumisen, aallokon ja jääkuormien osalta.
Vedenpinnan korkeudenvaihtelut ja jatkuva kastuminen ja kuivuminen sekä jäätyminen ja sulaminen tulee ottaa huomioon rakenteita suunniteltaessa ja toteutettaessa.
Visuaaliset vaatimukset
Rantamuurin näkyvien osien pintamateriaalit valitaan ympäristöön ja yleisesti kaupunkikuvaan sopiviksi.
Käytettävät materiaalit
Käytettävien materiaalien tarkat ominaisuudet määritetään yleensä paikka- ja projektikohtaisesti. Seuraavassa on esitetty yleisiä rantarakenteiden materiaaleja koskevia tietoja ja suosituksia:
Teräsbetoni
- Muurirakenteet tehdään yleensä pääasiassa betonista. Betonia käytetään paaluissa ja pilareissa, kulmatukimuureissa ja anturoissa, palkistoissa, elementeissä ja reunamuureissa. Betonia valetaan tarvittaessa myös veden alla (contractorvalu).
- Teräsbetonirakenteiden suunnittelussa noudatetaan betoninormeja, NCCI-ohjeita, SFS-standardeja ja RIL- sekä SILKO –ohjeita.
- Betonin laatu valitaan ulkonäkötekijöiden, käyttöiän, suunnittelukuormien ja ympäristörasitusten perusteella. Betonin säilyvyysominaisuuksiin ja ympäristörasituksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vesistössä ja sen läheisyydessä tyypillisesti käytettäviä rasitusluokkia ovat XC3, XC4, XS2, XS3, XF3 ja XF4. Käytettävän betonin lujuusluokka on tyypillisesti vähintään C30/37 ja raudoituksen betonipeitteen nimellisarvo ≥45 mm .
Teräs
- Terästä käytetään mm. rantamuurien perustusten paaluissa ja teräsponteissa sekä kantavissa palkeissa.
- Teräsrakenteiden suunnittelussa noudatetaan NCCI- ja RIL-ohjeita sekä SFS-standardeja
- Veden läheisyydessä tulee ottaa huomioon etenkin teräksen korroosio, joka on huomattavasti voimakkaampaa kuin kuivalla maalla. Teräsrakenteisiin tulee mitoittaa suunnitteluiän ja olosuhteiden mukaiset ruostumisvarat tai vaihtoehtoisesti ne tulee maalata, pinnoittaa tai suojata katodisesti.
Puu
- Puuta käytetään tyypillisesti mm. lankutuksissa tai rantamuurin rakenteiden suojauksessa. Nykyään puurakenteita ei suunnitteluikävaatimusten vuoksi tyypillisesti käytetä rantamuurien perustuksissa tai päällysrakenteen kantavissa osissa.
- Puurakenteiden suunnittelussa noudatetaan NCCI- ja RIL-ohjeita sekä SFS-standardeja
- Vesi- ja rantarakenteissa käytetään tyypillisesti vähintään lujuusluokan C24 mukaista sahatavaraa. Puurakenteet ovat yleensä A-kyllästysluokan puutavaraa.
Kivi- ja maa-ainekset
- Kiviä käytetään usein rantamuurien verhoilussa ulkoasun parantamiseen. Yleensä kivet asennetaan betonirakenteeseen terästappien ja juotosbetonin välityksellä. Verhouksiin käytetään pääosin graniittikiveä.
- Rantamuurien perustusten sekä taustan täyttöihin käytetään tyypillisesti kalliolouhetta. Välittömästi rakenteiden alla tai takana käytetään valikoitua louhetta tai murskaustuotteita, mutta muualla myös lajittelematonta louhetta.
- Tausta-alueen täyttöihin voidaan myös käyttää muita routimattomia maa-aineita kuten hiekkaa, soraa tai moreenia.
Vantaan kaupunkin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2011.
- Viheralueiden puisto- ja rakentamissuunnitelmien laatiminen Vantaalla. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö, 16.3.2018.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
Lisätiedot ja -lähteet
- BY65 Betoninormit 2016
- RIL 207-2009 Geotekninen suunnittelu. Eurokoodi
- RIL 254-2016 Paalutusohje 2016. PO-2016
- RIL 205-1-2017 Puurakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi
- RIL 201-3-2013 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat –vesirakenteet
- InfraRYL 2006. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet
- InfraRYL 2006. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 3 Sillat ja rakennustekniset osat
- Eurokoodin soveltamisohje, Betonirakenteiden suunnittelu – NCCI 2, Liikennevirasto 13/2012
- Eurokoodin soveltamisohje, Geotekninen suunnittelu – NCCI 2, Liikennevirasto 13/2017
- Espoon, Helsingin ja Vantaan kevyenliikenteen tyyppikaiteiden mallisto ja käytön ohje, 2011
