Laiturit ovat vesialueelle tai rantaviivan tuntumaan sijoittuvia rakenteita, jotka mahdollistavat pääsyn veden äärelle ja vedestä tai esim. veneestä rannalle hallitusti. Laiturit voidaan toteuttaa joko rannan suuntaisina rantalaitureina tai kohtisuoraan ulos rannasta suuntautuvina pistolaitureina. Laituriin osoitetaan usein kiinnittymispaikat veneille. Laitureilla tässä tarkoitetaankin lähinnä pienvene- ja virkistyskäyttöön tarkoitettuja rakenteita. Laitureita toteutetaan sekä meren, järvien, lampien että jokivesistöjen yhteyteen. Vantaalla laitureita voidaan pääosin toteuttaa Vantaanjoen ja sen sivuhaarojen sekä lampien yhteyteen.
Laitureita on lukuisia eri rakennetyyppejä. Rakennetyyppi valitaan pohjaolosuhteiden sekä laiturin käyttötarkoituksen mukaan. Laituri voi olla kiinteä tai kelluva ponttonilaituri.
Vasemmalla Hämeenkylässä sijaitseva puinen pistolaituri (Kuva: Vantaan kaupunki) ja oikealla Valkeakosken betonilaituri (Kuva: Markku Vähäkäkelä).
Suunnittelukäyttöikä
Laitureiden suunnittelukäyttöikä on tyypillisesti 50 tai 100 vuotta. Käyttöiässä pitää ottaa huomioon mm. terästen ruostuminen, joka saattaa olla suurta etenkin vedenpinnan vaihtelualueella. Pienlaitureissa tyypillisesti oleva puukannen käyttöikä on noin 20—30 vuotta, jonka jälkeen se tulee uusia.
Perustukset
Kiinteät laiturit perustetaan paalujen, teräsponttiseinän, kulmatukimuuri-/anturaelementtien, kallioleikkauksen tai rannan tausta-alueeseen tukeutuvan palkiston varaan. Vanhoja laitureita on perustettu myös esim. louheella täytettyjen hirsiarkkujen varaan.
Kelluva ponttonilaituri ankkuroidaan pohjaan painojen ja kettinkien avulla. Ponttonilaiturille johtavan käyntisillan rannan puoleiseen päähän tehdään tyypillisesti maanvarainen teräsbetoninen maatuki, johon käyntisilta tukeutuu.
Perustusten tyyppi määräytyy pohjaolosuhteiden perusteella. Toisinaan turvaudutaan massanvaihtoihin perustuksia varten. Tarvittaessa kohteessa on suoritettava pohjatutkimuksia.
Kansirakenne
Kansirakenne koostuu tyypillisesti laiturin näkyvistä osista. Kulmatukimuurien ja ponttiseinien varaan perustetuissa muureissa on tyypillisesti paikalla valettu ja perustukset toisiinsa yhdistävä teräsbetoninen reunamuuri. Kansirakenne käsittää perustusten varaan toteutetun teräs-, betoni- tai puupalkiston sekä kansilankutuksen.
Laiturikansi voi olla myös maanvaraisesti perustettu, jolloin näkyvänä pintana voi olla kiveys, asfaltti, betoni, kivituhka jne.
Laiturivarusteet sekä turvallisuuteen liittyvät rakenteet
Vantaalla laiturit ovat pääasiallisesti tarkoitettu pienvene- ja virkistyskäyttöön. Veneitä varten laituriin asennetaan kiinnityslenkit tai pollarit sekä reunamuurin julkisivupintaan puusuojalaite tai muu törmäykseltä suojaava rakenne, esim. kumifenderit. Veneilykäyttöön tuleva laituri on mahdollista varustaa sähköpisteillä sekä vesi- ja jätevesiposteilla. Veneilykäyttöön tulevassa laiturissa kaiteita ei asenneta vesistön puoleiselle sivulle, muissa laitureissa tarpeen mukaan. Laiturissa tulee olla portaat vähintään 80 m välein, jotta vedestä tarvittaessa pääsee ylös. Portaiden yläpäätyyn asennetaan kahva.
Rakenteisiin kohdistuvat kuormat ja rasitukset
Suunnittelukuormien osalta noudatetaan lähtökohtaisesti ohjetta RIL 201-3-2013: Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat – vesirakenteet. Lisäksi tulee ottaa huomioon mahdolliset kaupungin yleiset tai rakennushankkeeseen liittyvät kuormitusohjeet.
Veteen tukeutuvissa ja rajoittuvissa rakenteissa tulee ottaa huomioon vesiympäristön aiheuttamat erityispiirteet mm. virtausten, eroosion ja kiintoaineksen kulkeutumisen, aallokon ja jääkuormien osalta.
Vedenpinnan korkeudenvaihtelut ja jatkuva kastuminen ja kuivuminen sekä jäätyminen ja sulaminen tulee ottaa huomioon rakenteita suunniteltaessa ja toteuttaessa.
Visuaaliset vaatimukset
Laitureiden näkyvien osien pintamateriaalit valitaan käyttötarkoituksen mukaan ympäristöön, tausta-alueeseen ja yleisesti kaupunkikuvaan sopiviksi.
Käytettävät materiaalit
Käytettävien materiaalien tarkat ominaisuudet määritetään yleensä paikka- ja projektikohtaisesti. Vesirakenteiden yhteydessä käytettävien tuotteiden tulisi olla Silko-hyväksyttyjä (Liikenneviraston siltojen korjausohjeet). Seuraavassa on esitetty yleisiä rantarakenteiden materiaaleja koskevia tietoja ja suosituksia:
Teräsbetoni
- Muurirakenteet tehdään pääasiassa betonista. Betonia käytetään paaluissa, pilareissa, kulmatukimuureissa, anturoissa, palkistoissa, elementeissä ja reunamuureissa. Vedenalaisissa betonivaluissa käytetään contractorvalua.
- Teräsbetonirakenteiden suunnittelussa noudatetaan betoninormeja, NCCI-ohjeita, SFS-standardeja ja RIL- sekä SILKO –ohjeita.
- Betonin laatu valitaan ulkonäkötekijöiden, käyttöiän, suunnittelukuormien ja ympäristörasitusten perusteella. Betonin säilyvyysominaisuuksiin ja ympäristörasituksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vesistössä ja sen läheisyydessä tyypillisesti käytettäviä rasitusluokkia ovat XC3, XC4, XS2, XS3, XF3 ja XF4. Käytettävän betonin lujuusluokka on tyypillisesti vähintään C30/37 ja raudoituksen betonipeitteen nimellisarvo ≥45 mm.
Teräs
- Terästä käytetään mm. laitureiden perustusten paaluissa ja teräsponteissa sekä kantavissa palkeissa.
- Teräsrakenteiden suunnittelussa noudatetaan RIL- ja NCCI- ohjeita sekä SFS-standardeja.
- Veden läheisyydessä tulee ottaa huomioon etenkin teräksen korroosio, joka on huomattavasti voimakkaampaa kuin kuivalla maalla. Teräsrakenteisiin tulee mitoittaa suunnitteluiän ja olosuhteiden mukaiset ruostumisvarat tai vaihtoehtoisesti ne tulee maalata, pinnoittaa tai suojata katodisesti.
Puu
- Puuta käytetään tyypillisesti mm. kansilankutuksissa tai laiturin rakenteiden törmäyssuojauksessa. Nykyään puurakenteita ei suunnitteluikävaatimusten vuoksi tyypillisesti käytetä laitureiden perustuksissa.
- Puurakenteiden suunnittelussa noudatetaan RIL- ja NCCI- ohjeita sekä SFS-standardeja.
- Vesi- ja rantarakenteissa käytetään tyypillisesti vähintään lujuusluokan C24 mukaista sahatavaraa. Puurakenteet ovat yleensä A-kyllästysluokan puutavaraa. Voidaan myös käyttää kestäviä puumateriaaleja ja -tuotteita, joissa ei ole käytetty ympäristölle haitallisia kyllästysaineita.
Kivi- ja maa-ainekset
- Kiviä voidaan käyttää laiturien reunamuurien verhoilussa ulkoasun parantamiseen. Yleensä kivet asennetaan betonirakenteeseen terästappien ja juotosbetonin välityksellä. Verhouksiin käytetään pääosin graniittikiveä.
- Laitureiden taustan täyttöihin käytetään tyypillisesti kalliolouhetta. Välittömästi rakenteiden alla tai takana käytetään valikoitua louhetta tai murskaustuotteita, mutta muualla myös lajittelematonta louhetta.
- Tausta-alueen täyttöihin voidaan myös käyttää muita routimattomia maa-aineita kuten hiekkaa, soraa tai moreenia.
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Viheralueiden puisto- ja rakentamissuunnitelmien laatiminen Vantaalla. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö, 16.3.2018.
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2011.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
Lisätiedot ja -lähteet
- BY65 Betoninormit 2016
- BY68 Betonin valinta ja käyttöikäsuunnittelu – opas suunnittelijoille 2016
- RIL 201-3-2013 Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat –vesirakenteet
- RIL 205-1-2017 Puurakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi
- RIL 207-2017 Geotekninen suunnittelu. Eurokoodi
- RIL 254-2016 Paalutusohje 2016. PO-2016
- InfraRyl 43000 Laiturit
- Liikenneviraston sillankorjauksen Silko-ohjeet; http://www.liikennevirasto.fi/palveluntuottajat/sillat/silko
- Eurokoodin soveltamisohje, Betonirakenteiden suunnittelu – NCCI 2, Liikennevirasto 13/2012
- Eurokoodin soveltamisohje, Geotekninen suunnittelu – NCCI 7, Liikennevirasto 13/2017
