Vieraslajiksi kutsutaan sellaista luontoon levinnyttä kasvi- tai eläinlajia, joka ei alun perin ole kuulunut alkuperäisluontoon eikä olisi pystynyt sinne omin neuvoin leviämään. Vieraslajit ovat ihmisten tietoisesti tai tiedostamatta luontoon levittämiä lajeja. Haitalliset vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta. Moni vieraskasvilaji on levinnyt luontoon puutarhajätteiden myötä. Vantaan kaupungin viheralueohjelman (2011—2020) pääkehittämistavoitteita ovat muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden edistäminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Vantaa torjuu resurssien puitteissa haitallisia vieraslajeja. Haitallisia tai erityisen haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Vantaalle.
Jättipalsami ja jättiputki vievät elintilaa muilta lajeilta. (Kuva: Vantaan kaupunki)
Erityisen haitalliset vieraskasvilajit
- Erityisen haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan sellaista Suomessa jo esiintyvää tai tarkkailtavaa potentiaalista vieraslajia, jonka kohdalla tulee ryhtyä nopeasti erityisen tehokkaisiin toimenpiteisiin sen leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi.
- Erityisen haitallisiin vieraslajeihin kuuluvat kasveista kurtturuusu (Rosa rugosa), jonka kasvatus on kiellettyä kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen (1.6.2022) ja jättiputket (Heracleum persicum, H. mantegazzianum ja H. sosnowskyi). Tavoitteeksi on asetettu jättiputkien hävittäminen Suomesta kokonaan.
Haitalliset vieraskasvilajit
- Haitallinen vieraslaji on Suomessa jo esiintyvä vieraslaji, joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista kielteistä vaikututusta tai haittaa, ja tämän lajin aiheuttama haitta vaatii erityisiä toimenpiteitä. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi vaikutusten ennaltaehkäisemistä ja torjuntaa, varhaista havaitsemista ja hävittämistä, leviämisen estämistä ja jatkuvia pitkän aikavälin rajoittamistoimenpiteitä, tai sopeutumista vieraslajien aiheuttamaan haittaan.
- Suomen kansallisessa vieraslajistrategiassa on listattu haitallisiksi maaympäristön vieraskasvilajeiksi 24 lajia, joista monet esiintyvät myös Vantaalla. Lisäksi vieraslajistrategiassa on listattu tarkkailtaviksi tai paikallisesti haitallisiksi maaympäristöjen vieraskasvilajiksi 28 lajia. Kasvillisuuden lisäksi Suomeen on tullut tai on vaarana tulla vieraslajeina myös erilaisia kasvitauteja ja kasvintuhoojia.
Vieraskasvien poisto ja torjunta
- Vieraskasvien kuvaukset ja tunnistaminen: www.vieraslajit.fi/ -portaali
- Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet -julkaisu
- Lista kansallisesti haitallisista vieraslajeista ja niiden torjuntakeinoja
Ennalta ehkäisevä torjunta
- Puutarhajätettä ei saa levittää ympäristöön ja jäte kompostoidaan asianmukaisesti
- Työkoneet voivat levittää vieraslajeja, mikä on otettava huomioon kaikessa viherrakentamisessa ja ylläpidossa, kuten esimerkiksi pientareiden niitossa
- Viheralueille levitettävässä maa-aineksessa ei saa esiintyä haitallisia vieraslajeja (siemeniä tai kasvien/juurien paloja)
Kasvustojen poisto ja torjunta
- Torjunnassa asetetaan etusijalle erityisen haitallisten vieraskasvien esiintymien poistaminen.
- Torjuntatoimia keskitetään sellaisiin haitallisten vieraskasvien esiintymiin, jotka sijaitsevat arvokkaissa luontokohteissa ja suojelualueiden läheisyydessä.
- Torjuntatoimia keskitetään pienille esiintymäaloille (varhainen hävittäminen).
- Maata siirrettäessä varmistetaan, että mahdollisesti vieraslajin jäänteitä sisältävät maat viedään käsiteltäväksi asianmukaisesti.
- Niityillä ja muilla avoimilla luonnonalueilla niiton ja muun hoidon lisäämisellä voidaan hillitä leviämistä.
- Metsissä puuvartisia vieraskasveja poistetaan pienpuuston hoidon yhteydessä.
- Vieraskasvien torjunnasta laaditaan erillisiä ohjeita.
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2016.
Lisätiedot ja -lähteet
- Vieraslajiportaali, http://www.vieraslajit.fi
- Lista kansallisesti haitallisista vieraslajeista
- Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT’17. Viherympäristöliiton julkaisuja 57, 2017. Luku 114010.3.1 Pintamaiden poistaminen, yleistä.
- Viheralueiden hoito VHT’14. Viherympäristöliiton julkaisuja 55, 2014. Luku 2.3.7 Vieraskasvien poisto. s. 98—99.
