Niitty- ja nurmiverhoukset

Niityt ovat kylvämällä, kennotaimilla tai niittymatolla perustettuja kasvillisuusrakenteita, joiden tarkoitus on edistää ympäristön viihtyisyyttä ja ekologista monimuotoisuutta sekä sitoa kasvualustanaan toimiva pintamaa.

Kylvönurmikolla tarkoitetaan nurmikkokasvustoa, joka on perustettu kylvämällä siemenseoksesta.

Emulsiokylvönurmikolla tarkoitetaan nurmikkoa, joka on perustettu emulsiokylvötekniikkaa käyttäen. Siemenet, ravinteet, vesi ja kiinniteaineet sekoitetaan mekaanisesti säiliössä, jonka jälkeen seos ruiskutetaan paineistettuna kylvökohteeseen. Menetelmä sopii myös niittykasvien siementen kylvämiseen. Menetelmää käytetään pääasiallisesti maisemanurmien kylvämiseen.

Siirtonurmikolla tarkoitetaan kasvualustastaan irrotettua kasvussa olevaa nurmikkoa, joka jatkaa kasvuaan myös noston ja asennuksen välisenä aikana (InfraRYL:n luku 23212 Siirtonurmikot).

Nurmetus- tai niittytyyppiä määriteltäessä huomioidaan kohteen käyttötarkoitus ja käyttöaste.


 

Vantaan Kolmikallionpuiston tulvaniittyä ja reitin vierustan nurmiverhousta. (Kuvat: FCG ja Vantaan kaupunki)


Käyttö katualueilla

  • Nurmetettavilla keski- ja erotuskaistoilla, sekä katujen reuna-alueilla käytetään käyttönurmikoita (luokka A2).
  • Käyttö- ja maisemanurmikoita (luokka A3) käytetään mm. luonnonmukaisilla alueilla reittien reunoilla.
  • Maisemanurmi 1:tä käytetään taajaman ulkopuolella mm. teiden luiskissa ja Maisemanurmi 2:ta pääasiassa luonnonmukaisiksi niityiksi suunnitelluilla alueilla.
  • Nurmetusten sijoituksessa ja alueiden muotoilussa tulee huomioida kunnossapidon vaatimukset.
  • Lumenauraus, lumen kasaus sekä lumen poisto vahingoittavat kasvustoja helposti, samoin hiekoitushiekka ja hiekan poisto.
  • Katualueen keskikaistan nurmetuksilla tulee huomioida niiden kunnossapidon vaatimukset, sillä nurmen hoito on liikenteen keskellä vaarallista.
  • Minimileveys nurmikaistalle on väh. 1,2 m, kapealle keskikaistalle ei suositella nurmea.
  • Siirtonurmikoita käytetään esim. luiskissa, jolloin siirtonurmi ehkäisee pintaeroosiota tehokkaasti.
  • Niityt ovat edullisia hoitaa ja ovat ekologisesti monipuolisempia kuin nurmet.
  • Nurmi- ja niittyalueita voidaan käyttää hulevesien hallintaan.

Käyttö viheralueilla

  • Nurmetuksia ja niittyjä käytetään viheralueilla huomioiden alueen käyttötarkoitus, olosuhteet sekä hoitoluokka.
  • Koristenurmikoita (nurmetus A1) käytetään vain hoidetuimmilla alueilla, ja käyttönurmikoita (luokan A2 nurmetuksia) ja käyttö- ja maisemanurmikoita (luokan A3 nurmetuksia) vastaavasti alueen hoitotason mukaan.
  • Maisemanurmi 1:tä ja Maisemanurmi 2:ta käytetään pääasiassa luonnonmukaisiksi niityiksi suunnitelluilla sekä luonnonnurmityyppisiksi suunnitelluilla alueilla.
  • Niittyjen käyttöä pyritään lisäämään viheralueilla niiden ekologisuuden ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi.
  • Nurmi- ja niittyalueita voidaan käyttää myös hulevesien hallintaan.

Mitoitus

  • Nurmetusten hoidon helpottamiseksi ja niiden kasvuedellytysten takaamiseksi on nurmetettavien alueiden leveyksille ja muille määreille annettu minimimittoja.
  • Mitoituksessa huomioidaan työkoneiden vaatimat tilat, esim. ruohonleikkuu.

Visuaaliset laatuvaatimukset:

Niityt

  • Eri tyyppisiin olosuhteisiin valitaan kyseiseen kohtaan parhaiten sopiva niittytyyppi: esim: kuiva niitty eli keto, tuore niitty, kostea niitty, tulvaniitty, rantaniitty, merenrantaniitty, metsäniitty, kallioniitty.
  • Niityillä ei käytetä kemiallista rikkakasvien torjuntaa.

Nurmikot

  • Nurmikko liittyy luontevasti ympäröiviin pintoihin ja ympäristöönsä. Kylvös on tasainen. Viherpeittävyys on InfraRYL taulukon 23211:T4 mukaiset.
  • Nurmikon pinnan viherpeittävyys takuuajan päättyessä on InfraRYL taulukon 23211:T4 mukainen.
  • Asennettavan siirtonurmikon viherpeittävyys on tasainen ja ≥ 90 %.

Tekniset laatuvaatimukset:

Niityt

  • Laatuvaatimukset InfraRYL:n luvun 23220 mukaiset.
  • Käytettävät siemenet ovat kotimaista tai pohjoismaalaista alkuperää.
  • Niittymaton kasvatuksessa käytetyt siemenet ovat kotimaista tai pohjoismaalaista alkuperää. Niittymatto on läpijuurtunut 30…40 mm paksu kasvustolevy, jonka koko on vähintään 0,2 m2.
  • Suojaheinänä käytetään ensisijaisesti nurmirölliä.
  • Kasvualusta on rikkakasviton ja täyttää niittyjen kasvualustan vaatimukset (InfraRYL).
  • Luonnonkasvien siemenet kylvetään syyskesällä, koska ne vaativat kylmäkäsittelyn.
  • Täydennyskylvöjä tehdään myös keväällä.
  • Siementen kylvössä käytetään väliainetta tasaisen kylvöksen aikaansaamiseksi. Kylvös harataan kevyesti.
  • Niittykasvien siemeniä on vähintään 300 siementä/m2 suojaheinän kanssa kylvettynä. Pelkästään niittykasveja sisältävissä laikuissa siemenmäärä on vähintään kaksinkertainen. Suojaheinää käytetään 200…250 g/m2.
  • Niityn kasvillisuus on tervettä ja elinvoimaista sekä kasvu kullekin kasvilajille tyypillistä. Haitallisia kasveja ei esiinny niityn kehitystä häiritsevästi, eikä rikkakasvusto ole huomattavaa. Eroosiolle ja rikkakasveille alttiit laikut korjataan.
  • Niittykasvillisuus täyttää Viherympäristöliitto ry:n kasvillisuuden toimitus- ja takuuehdot, liite 23000:2.

Nurmikot

  • Laatuvaatimukset InfraRYL:n mukaiset.
  • Kylvönurmikot jaetaan viiteen luokkaan; nurmikko A1, nurmikko A2, nurmikko A3, maisemanurmi 1, maisemanurmi 2.
  • Rakennettavan kylvönurmikon siementen käyttöluokat, kasvualustan tasaisuusvaatimukset, kylvömäärät sekä pinnan viherpeittävyysvaatimukset noudattavat ko. luokkien vaatimuksia.

Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet

Lähteet ja lisätiedot

  • Katuvihreä : opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Suomen kuntatekniikan yhdistys. Julkaisu 20. Jyväskylä, 1999.
  • Katuympäristön suunnitteluopas. Suomen kuntatekniikan yhdistys ja Viherympäristöliitto. Julkaisu 24, 2011.
  • InfraRYL 23220 Niityt. Rakennustieto Oy.
  • InfraRYL 23211 Kylvönurmikot. Rakennustieto Oy.
  • InfraRYL 23212 Siirtonurmikot. Rakennustieto Oy.
  • InfraRYL 23213 Emulsiokylvönurmikot. Rakennustieto Oy.
  • Kasvillisuuden toimitus- ja takuuehdot. Viherympäristöliitto ry.
  • Niityt ja maisemapellot, hoidon kriteerit ja työohjeet. Viherympäristöliiton julkaisu nro 5, 2012.
  • Virolainen Kaija, Tuominen Veera ja Lauren Tuija, 2013. Kukkaniitty viheralueelle. Gummerus Kirjapaino Oy.
  • Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT ’17. Viherympäristöliiton julkaisu 57, 2017.
  • Viheralueiden hoito VHT ’14, hoidon laatuvaatimukset. Viherympäristöliiton julkaisu 55, 2014.