Hyvin toteutettu valaistus korostaa teoksen piirteitä tai teemaa. Valaistuksella teokselle voidaan halutessa antaa myös päiväilmeestä täysin eroava ilme. On suositeltavaa, että teoksen valaistus suunnitellaan ja toteutetaan samanaikaisesti teoksen kanssa. Myös myöhemmin tehty valaistusasennus on mahdollinen.
Valaisimen ja valonlähteen valinta
Tärkeimpänä työmenetelmänä oikean valaistustavan löytämiseksi on koevalaistus, jossa testataan erilaisia valaisintyyppejä ja valojen suuntausta halutun vaikutelman luomiseksi ja piirteiden esiin tuomiseksi. Hyvin suunnattu teosvalaistus ei häikäise eikä valaise muuta ympäristöä.
Teokseen sopiva valokeilan leveys valitaan teoksen muodon perusteella. Myös valaisimen etäisyys vaikuttaa valokeilan kokoon valaistavassa kohteessa.
- Kapea keila, 4˚—15˚, saadaan hyvin rajattua teokseen ja soveltuu täten useisiin teoksiin, jotka ovat muodoltaan suorakaiteen mallisia. Kapea keila sopii myös korostamaan teoksen yksityiskohtaa.
- Keskileveä keila, 15˚—40˚, soveltuu kuutio- tai pallomaisiin muotoihin, jossa teoksen koko on yli 3 m.
- Leveä keila, > 40˚, soveltuu isoihin, tasaisesti valaistaviin pintoihin tai silloin, kun halutaan valaista myös teoksen ympäristöä.
Asennustavat
Kohdevalaisimen asennuspaikka on tyypillisesti pylväs-, pollari- tai maa-asennus. Usealta suunnalta toteutettu valaistus korostaa teoksen kolmiulotteisuutta.
Pylväsasennus
Pylväisiin asennetut valaisimet ovat hyvin suojassa mahdolliselta ilkivallalta. Valaisimia voidaan asentaa kaikkiin pylväsmalleihin. Yhteen pylvääseen voidaan asentaa useita valaisimia. Valaisin asennetaan valaisinpylvääseen pylväskiinnikkeellä tai pannalla. Valaisinta suunnatessa otetaan huomioon mahdolliset esteet, kuten lähellä sijaitsevat puut. Puiden oksia pitää mahdollisesti poistaa valaistuksen tieltä.
Noin 10 metrin etäisyydelle pylvääseen asennettu valaisin on varma tapa välttyä ympäristöön kohdistuvalta häikäisyltä. Valaistus voidaan toteuttaa mahdollisimman kapealla keilalla. Tällöin alue, jolta valon näkee, on hyvin pieni, ja katsojan pitää suunnata katse suoraan valaisimeen.
Walter Runebergin teos Johan Ludvig Runebergin muistomerkki Runebergin esplanadilla. Teos on valaistu yhdestä suunnasta kahdella kapeakeilaisella valaisimella. Asennus tehtiin olemassa olevaan 25 m etäisyydellä sijaitsevaan pylvääseen. Valokuva: Misal Oy.
Pollariasennus
Pollarivalaisin on 0,5–1 m korkea. Pollari asennetaan maahan 1–5 m päähän teoksesta. Valaisin on tarpeen mukaan varustettava häikäisysuojalla. Virransyöttö voidaan ottaa lähimmältä valaisinpylväältä, ja valaisimet ovat yleensä ketjutettavissa.
Wäinö Aaltosen teos Paavo Nurmi Stadionin etukentällä. Teoksen vieressä olleesta pollaririvistä poistettiin yksi valaisin. Tilalle asennettiin pollarivalaisin, jossa on kaksi valaisinta. Valaisimen etäisyys on noin 50 cm jalustasta. Sähkö otettiin läheisestä katuvalaisimesta. Valokuva on koevalaistustilanteesta, WSP Finland Oy.
Maa-asennus
Maavalaisin asennetaan teoksen lähelle teoksen jalustalle tai maahan upotettuna. Maavalaisimen valokeila tulee alaviistosta. Sopiva etäisyys maavalaisimella taideteosta valaistaessa on noin 1 metri. Maavalaisimia asennetaan useampi kappale teoksen ympärille, jolloin teos saadaan valaistua kokonaisuutena.
Maavalaisinta valittaessa tulee ottaa huomioon valaisimen mahdollisuus joutua ilkivallan kohteeksi. Ilkivaltaluokan suositus on vähintään IK 7, tavoiteltava luokka on IK 10. Virransyöttö voidaan ottaa lähimmältä valaisinpylväältä ja valaisimet ovat yleensä ketjutettavissa.
Eila Hiltusen teos Menneet Ritarit, Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden muistomerkki Pikkuparlamentin puistossa. Teos on valaistu kolmesta suunnasta kapeakeilaisilla maahan asennetuilla valaisimilla. Kunkin valaisimen etäisyys teoksesta on noin 90 cm. Valokuva on koevalaistustilanteesta, WSP Finland Oy.
