Betonikivet ovat mittatarkkoja tuotteita, joita käytetään pinnoitteena mm. jalankulkualueilla, suojateissä ja bussipysäkkien odotustiloissa luonnonkivien tapaan. Betonikivituotteet mahdollistavat mitoituksensa puolesta monenlaisten ladontakuvioiden tekemisen. Värillisen betonikiven sävy haalistuu jonkin verran ajan kuluessa. Suojateiden ja pysäköintiruutujen viivojen kiveyksissä käytetään läpivärjättyjä kiviä.
Betonin visuaalisista ja teknisistä laatuvaatimuksista on kerrottu ohjeessa Betonipäällysteiden laatuvaatimukset.
Betonikivillä päällystettyjä pintoja eri puolilla Vantaata. Kiveyksen ladonnan ja kiven värivaihtelun avulla saadaan paljon elävyyttä pintaan. (Kuvat: Vantaan kaupunki)
Betonikivien paksuus ajoradalla ja jalankulkuun osoitetulla alueella on 80 mm. Kivikokoja on saatavilla useita.
Kivikoot:
Yleisimmät kivikoot:
- 278 x 138 x 80, 138 x 138 x 80.
Erilaisia ladontakuvioita mahdollistavia kivikokonaisuuksia ovat mm. roomalaiset kivet:
- pienet: 208 x 208 x 80, 313 x 208 x 80, 313 x 313 x 80
- isot: 418 x 418 x 80, 418 x 313 x 80, 418 x 208 x 80.
Pintakäsittelyt ja työstömenetelmät
Betonikivet voivat olla pintakäsittelyltään mm. sileitä, hiekkapuhallettuja tai hienopestyjä. Kiven pintaa voidaan muokata muotoilemalla, jälkikäsittelemällä tai kemiallisella käsittelyllä ja tuottaa näin esim. elävää antiikkipintaa, profiloitua pintaa ja patinoitua pintaa. Betonikivien suorakulmaisissa särmissä voi olla viiste tai pyöristys. Kivissä voi olla myös erilaisia toiminnallisia profiileja ja/tai koristeprofiileja.
Asennus
Betonikiveys asennetaan asennushiekan varaan. Luiskissa (vähintään 1:2) ja korotetuilla suojateillä betonikivet asennetaan maakosteaan betoniin. Kiveyksen rajautuessa kasvualustaan tai ilman tukea sen reuna tuetaan maakostealla betonilla kolmen kiven leveydeltä. Monissa betonikivissä on nk. asennusnystyrät (eivät ole mitoissa mukana), jotka helpottavat asennustyötä. Betonikivet voivat lisäksi olla reunaprofiloituja siten, että kivet lukkiutuvat toisiinsa muodostaen kantokyvyltään kestävämmän päällysteen. Kiveys tuetaan aina reunoilta kiinteään tai rakennettuun tukeen, joka estää kiveystä purkautumasta. Kiveys ja kivituhkapinta tai kasvualusta liitetään toisiinsa sijoittamalla väliin maahan upotettu reunakivi tai teräslatta, tai sitten kiveyksen reuna asennetaan maakosteaan betoniin ainakin kolmen kiven leveydeltä. Betonikiviä voidaan asentaa käsin tai koneellisesti.
Liittyminen kaivon kansiin ym. rakenteisiin tehdään kokonaisilla kivillä, kivien sovitusleikkaukset tehdään seuraavassa rivissä.
Kiveysalueen reunoilla käytetään tarvittaessa sovitepaloja siten, että 1/3 kiveä pienempiä kiviä ei tarvitse käyttää.
Saumaus
Kivien saumaukseen käytetään saumaussoraa, raekoko 0/1 mm.
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus, 2011.
- Viheralueiden puisto- ja rakentamissuunnitelmien laatiminen Vantaalla. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö, 16.3.2018.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
Lähteet ja lisätiedot
- SFS 7017 Betonista tai luonnonkivestä tehdyille päällystekiville, -laatoille ja reunakiville eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot.
- SFS-EN 1338, 1339, 1340 Betoniset päällystekivet.
- InfraRYL 21430. Ladottavat pintarakenteet. Rakennustieto Oy.
- InfraRYL 214311. Betonikivipäällysteet. Rakennustieto Oy.
- InfraRYL 214312. Betonilaattapäällysteet. Rakennustieto Oy.
- Raskaan liikenteen päällysteratkaisut, Betonikiveyksellä kestävyyttä ja näyttävyyttä. Betonikeskus ry, 2007.
- Laatuvaatimukset. Kiviasentajan käsikirja, luku 7. Rudus Oy, 2010.
- Vettä läpäisevät päällysteet. Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon, s. 16—17. VTT Technology 201, 2015.
- Esteetön kerrostalo tehokkaasti ja kestävästi, s. 23. Ympäristöministeriön raportteja 27, 2014.
- SuRaKu-esteettömyyskriteerit. Esteettömän rakentamisen ohjeet, 2008.
- Kulkupinnat. Kortti 8. Suraku – Esteettömyyskriteerit. Helsingin kaupunki, 2008.
