Paikallinen kokoojakatu

Taina

Paikallinen kokoojakatu on kaupungin osa-alueen sisäistä liikennettä palveleva katu, joka yhdistää tonttikadut pääkatuihin tai alueellisiin kokoojakatuihin. Nopeusrajoitus on 30–40 km/h riippuen mm. ajoradan leveydestä ja ympäröivästä maankäytöstä. Kaistoja on yksi suuntaansa. Pyörätie ja jalkakäytävä toteutetaan vähintään toiselle puolelle katua. Toiselle puolella katua voi riittää pelkkä jalkakäytävä.

Puiden suojaetäisyys maanalaiseen infraan on 2,5 m kaivannon reunasta. Katutilan kiveyksissä käytetään pääasiallisesti päällysteenä betonikiveä (väri harmaa), keskeisimmillä kaduilla nupu- ja noppakiveä. Pysäköinti toteutetaan kadun varressa minimissään kolmen ruudun jaksoina, pinnoitteena yleensä asfaltti tai betonikiveys. Pysäköintiruudut voidaan toteuttaa myös vettä läpäisevällä kiveyksellä. Pysäköintipaikkojen kohdalla reunatuki on madallettu. Pysäköintiruudun ja pyörätien (tai muun pyöräilylle osoitetun tilan) välissä kiveyksen suositusleveys on 1,0 m (minimi 0,75 m). Katutilan ratkaisuilla ja materiaaleilla tuetaan katuluokan tunnistettavuutta ja yhtenäisyyttä sekä annetaan viestiä toivotusta ajonopeudesta. Ajoradan ja kevyen liikenteen valaistus sijoitetaan yleensä samoihin pylväisiin.

 

Esimerkkejä paikallisesta kokoojakadusta, eri liikennemuotojen sovittamisesta katutilaan ja kadun kalusteiden sijoittamisesta.

Paikalliset kokoojakadut I, 1+1-kaistainen poikkileikkaus, katualue 22,5 m. (Lähde:xxx)

Paikalliset kokoojakadut II, 1+1-kaistainen poikkileikkaus, katualue 21,0 m. (Lähde: xxx)

Tilantarve

  • Katualueen leveys on 21,0–22,5 m.
  • Toiminnallisen katuluokan lisäksi kadun mitoitukseen vaikuttaa ympäröivä maankäyttö (aluetyyppi). Mitä pienempään katuluokkaan mennään, sitä enemmän ympäröivä maankäyttö vaikuttaa ja päinvastoin.
  • Kevyen liikenteen väylän ja rakennuksen väliselle reuna-alueelle tulee mahtua tapauskohtaisesti mm. rakennuksen anturat, routaeristeet, salaojat, kadun rakenteet, valaisimet ja sähkökaapit.  Rakennuksen ja kevyen liikenteen väylän väliin on jätettävä vähintään 2,0 m tilaa.
  • Kaduilla, joissa rakennukset toteutetaan katualueen rajaan, toimii reuna-alue rakennusten työvara-alueena, jonne voidaan luvanvaraisesti sijoittaa rakennusten perustuksia.
    • Kellarittoman rakennuksen anturalle, routalevylle ja salaojalle voidaan sallia max. 1,5 m.
    • Kellarillisen rakennuksen perustusten rakentamisen tai saneeraamisen aikana voidaan sallia tarvittavien tukirakenteiden kuten ponttiseinien sijoittaminen max. 2,0 m katualueen puolelle.
    • Luvat katualueelle sijoitettaville rakenteille ja katualueen tilapäiselle käytölle myöntää Vantaan kuntatekniikan keskus.
  • Mikäli ympäröivässä maastossa on suuria korkeuseroja, tulee katualueelta muun tilantarpeen lisäksi varata tilaa tarvittaville luiskille.
  • Katutilaan avautuvat ovet otetaan huomioon suunnittelemalla sisäänkäynnit siten, että ovet avautuvat kokonaisuudessaan reuna-alueen sisällä.
  • Valaisinpylvään tulee sijaita vähintään 0,75 m etäisyydellä asfaltin reunasta.
  • Jos erotuskaistalla on pensasistutuksia, tehdään ainakin ajoradan reunalle kivetty lumitila, jonka leveys on vähintään 0,5 m + reunatuen leveys.
  • Puiden ja valaisinten etäisyys toisistaan on vähintään 5 m kadun pituussuunnassa.
  • Kun jalankulku ja pyöräily erotellaan ajoradasta puuistutuksin, tulee erotuskaistan leveyden olla vähintään 3,5 m.
  • Liittymäalueilla kadun tilantarve on jokaiselle liittymälle yksilöllinen ja se on useimmiten merkittävästi muuta katuosaa suurempi. Liittymien vaatima tilantarve mitoitetaan jokaiselle liittymälle aina erikseen ja se tulee ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa liittymää suunniteltaessa.

Ajorata

  • Ajokaistan leveys on 3,0 m, jos kadulla ei ole bussiliikennettä – muulloin 3,25 m
  • Kääntymiskaistan leveys on 3,0 m, jos kadulla ei ole bussiliikennettä – muulloin 3,25 m
  • Päällyste SMA16/100, ABS22/ 125 tai ABK22/ 125, ABK31/ 175 tai ABK22/ 125. Päällystekerrokset ja niiden paksuudet tarkastellaan katuluokittain.

Jalankulku ja pyöräily

  • Kadun toisella puolella jalankulku ja pyöräily toteutetaan pääsääntöisesti toisistaan eroteltuna, jolloin jalkakäytävän leveys on lähtökohtaisesti 2,0 m ja pyörätien leveys 2,5 m.
  • Kadun toiselle puolelle toteutetaan tarpeesta riippuen joko jalkakäytävä tai yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.
  • Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän leveys on lähtökohtaisesti 3,5 m ja jalkakäytävän 2,5 m.
  • Tapauskohtaisesti jalankulun ja pyöräilyn periaateratkaisut ja mitoitus voivat myös poiketa esitetystä.
  • Jalankulun ja pyöräilyn risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa hoidetaan eritasojärjestelyin, valo-ohjauksella tai keskikorokkeellisella (min. 2,5 m) suojatiellä.
  • Jalankulku ja pyöräily erotellaan ajoradasta toisella puolella katua 3,5 m leveällä erotuskaistalla. Toisella puolella katua jalankulku ja pyöräily erotellaan ajoradasta reunakivellä tai kiveyskaistalla, jonka leveys riippuu nopeusrajoituksesta. Kiveyksen leveys on vähintään 0,5 m nopeusrajoituksen ollessa 40 km/h tai pienempi ja vähintään 0,75 m nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h.
  • Päällyste AB 11/100, 40 mm tai kiveys (ei lohkopintainen).

Katso myös katutilan ohjeet jalkakäytävistä ja pyöräteistä.

Muuta

  • Poikkileikkaus on mahdollista toteuttaa myös reunatuettomana, jolloin hulevedet ohjataan viheralueelle.
  • Sivukaltevassa maastossa ojat voivat toimia myös niskaojina.
  • Pysäköintiruutujen päällyste voi olla hulevettä imeyttävä.
  • Valaisinpylväiden korkeus on jalkakäytävillä sekä pyöräteillä 6 m ja ajoradalla 10 m.

Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet

 

Lähteet ja lisätiedot:

Print Friendly, PDF & Email