Istutusastiat ja köynnöstuet

Istutusastiat ja köynnöstuet ovat hyvä keino rajata tilaa, ohjata liikkumista sekä rytmittää katutilaa. Niiden sijoituksessa tulee ottaa huomioon kadun kunnossapito.

  

Erikokoisia Corten-teräksisiä istutusastioita Kivistössä. (Kuvat: Vantaan kaupunki ja FCG)


Istutusastiat

Kohteissa, joihin ei ole mahdollista rakentaa normaalia maakosketuksessa olevaa kasvualustaa, voidaan käyttää erilaisia istutusastioita ja -laatikoita. Julkisessa tilassa istutusastioiden tulee olla riittävän kookkaita tai painavia, jotta niiden liikuttaminen ilkivaltamielessä ei ole mahdollista.

  • Istutusastioita valmistetaan kestopuusta, betonista, luonnonkivistä, muovista, metallista ja lasikuidusta.
  • Julkiseen ulkotilaan sijoitettavien istutusastioiden tulee olla kestäviä. Maahan sijoitettavien mallien lisäksi on olemassa mm. amppelimaisia sekä valaisinpylväisiin tai -laitteisiin ripustettavia ratkaisuja.
  • Siirrettävillä istutusastioilla saadaan katumiljöön ja aukioiden viihtyisyyttä parannettua kevät—kesä—syksyaikaan, ja ne voidaan tarvittaessa siirtää varastoon talveksi lumenaurauksen tieltä.
  • Istutusastioihin sijoitetaan usein yksivuotisia kausikasveja, kuten kesäkukkia. Istutusastioihin voidaan istuttaa myös monivuotisia puu- ja ruohokasveja. Kasvien talvehtiminen saattaa olla epävarmaa.
  • Istutusastian valinnassa sekä sijoituksessa tulee ottaa huomioon sekä kaupunkikuvalliset vaatimukset että kasvien hoito.
  • Istutusastioissa kasvien vedensaanti on riippuvainen sateista ja kastelusta. Istutusastioiden kastelua helpottamaan on kehitetty monenlaisia astioiden sisään asennettavia kastelusäiliöitä ja kastelujärjestelmäputkistoja.
  • Liiallinen kosteus on tuhoisaa kasveille, joten astioissa täytyy olla myös liikaveden poistoaukko runsaiden sateiden varalta.

Köynnösten tukivarusteet

Köynnökset ovat näyttäviä, peittäviä ja yleensä vaateliaita syväjuurisia kasveja. Köynnösistutuksia suunnitellessa on tunnettava köynnöslajin tapa kivetä ja kiinnittyä. Suurin osa köynnöksistä tarvitsee tuen, jota pitkin se pääsee kiipeämään tai johon se sidotaan. Tukea tarvitsevat köynnökset saadaan helposti pysymään halutuissa mitoissa rakentamalla tuet oikeankokoisiksi. Osalla köynnöksistä on kiipeämiseen tarkoitettuja tartuntaosia.

Köynnöksiä voidaan käyttää peittämään seiniä, muureja, pilareita, pergoloita ja kallioleikkauksia. Luonnossa köynnökset kiipeävät puiden runkoja pitkin. Seinän ja köynnöstuen väliin pitää jättää tuulettuva rako, vähintään 10 cm.

  • Köynnöspilareita voidaan käyttää katupuiden tapaan. Köynnös kasvaa suojassa verkkopylvään sisällä ja saa tarvitsemansa tuen verkosta. Köynnöspilarit toimivat kasvutukena ja suojana ulkoisia kolhuja kuten lumenaurausta vastaan.
  • Pergoloiden ja muurien rakenteita suunniteltaessa on muistettava köynnösten juuriston vaatima kasvutila.
  • Seinustalle voidaan ohjata köynnöksiä puisten tai metallisten ritilöiden tai metallivaijerien varaan. Seinän vieressä on usein ongelmia köynnösten ja routaeristeiden yhteensovittamisessa.
  • Metalliset köynnösvaijerit ovat tyylikkäitä ja mahdollistavat pitkäkasvuisillekin köynnöksille siistin tuen. Teräksiset vaijerit ovat myös pitkäikäisiä. Köynnösvaijerisysteemeissä on vaijerin lisäksi seinään asennettavia kiinnityselementtejä.

 

Köynnöspilareita Helsingin Arabianrannassa. (Kuva: FCG)


Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet

 

Lähteet ja lisätiedot

  • InfraRYL 23100. Kasvualustat. Rakennustieto Oy.
  • Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla. Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, 7.3.2008.
  • Katuvihreä : opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Suomen kuntatekniikan yhdistys ry, julkaisu 20. Jyväskylä, 1999.
  • Katuympäristön suunnitteluopas. Suomen kuntatekniikan yhdistys ja Viherympäristöliitto ry, julkaisu 24, 2011.
  • Viherrakentajan käsikirja. Viherympäristöliiton julkaisu 44, 2009.
  • Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT ’17. Viherympäristöliiton julkaisu 57, 2017.
  • Viheralueiden hoito VHT ’14, hoidon laatuvaatimukset. Viherympäristöliiton julkaisu 55, 2014.