Maisemapellot

Taina

(LUONNOS)

Maisemapeltojen tavoitteena on peltona hoidetun kulttuurimaiseman ylläpitäminen. Maisemapellot voivat sijaita taajamassa tai haja-asutusalueella. Ne lisäävät vaihtelevuutta ja väriä maisemaan. Maisemapellot voivat olla osa virkistysaluetta, puistoa tai maaseutumaisemaa. Maisemapeltojen hoidossa otetaan huomioon työn tekemisen lisäksi asukkaat, luonnon monimuotoisuus, vesistönsuojelu ja maisema. Maisemapellot kuuluvat B-hoitoluokkaan (Avoimet viheralueet), tarkempana määritteenä B1.

Eri puolilla Vantaata sijaitsevilla maisemakukkapelloilla viljellään kukkivia kasveja. Osa pelloista on keräilypeltoja.

KUVA PUUTTUU

Käyttö viheralueilla ja virkistysalueilla

  • Maisemapellot tarjoavat ulkoilijoille monenlaista kasvien kehittymisen seurantaa. Pelloilla maisema muuttuu vuodenaikojen ja viljeltävien kasvien mukaan.
  • Maisemapeltojen hyvä sijainti on tärkeä tekijä. Hajasijoittamalla pellot ne hyödyttävät suurempia määriä ihmisiä.
  • Virkistyskäyttö turvataan ylläpitämällä käytävä- ja polkuverkoston kuntoa ja siisteyttä. Latupohja tehdään yleensä viljapellolle sängen päälle.
  • Liikkuminen on ohjattu esimerkiksi pellon reunalla olevalle kevyenliikenteen väylälle, vesistöjen suoja-vyöhykkeelle tai pellon halki menevälle polulle.
  • Maisemapelloilla viljellään viljelykasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja (viljelykierto).
  • Maisemapelloilla voidaan sallia kasvien poimintaa ja pitää erilaisia tapahtumia, joissa asukkaat saavat osallistua, esimerkiksi heinätalkoot.
  • Keräilykukkia ja poimintaan sopivia kasveja: auringonkukka, hunajakukka, vuohenherne, herne, kumina, sinappi, ruiskaunokki, kehäkukka, veriapila, pellava. Kasvivaihtoehtoja ja valmiita siemenseoksia on runsaasti tarjolla.

Mitoitus

  • Maisemapeltojen suunnittelussa on otettava huomioon, että alueita hoidetaan isoilla maatalouskoneilla, sillat ja kulkureitit on otettava myös huomioon
  • Peltojen muoto vaikuttaa isojen koneiden käyttöön. Pienet kiilamaiset kuviot ovat vaikeita hoitaa isoilla koneilla.
  • Maisemapeltojen koko vaihtelee. Niiden hyvä sijainti on suunnittelussa tärkeämpi asia kuin suuri pinta-ala.
  • Suuremman pellon erillinen lohko voi olla kukkivana poimintapeltona tai kuntalaisten hernepeltona.
  • Poimittavat kasvit sijoitetaan kävijöiden kannalta saavutettaviin paikkoihin.
  • Poimintapeltojen paikkoja suunniteltaessa on tärkeä ottaa huomioon, miten liikenne tulee sujumaan ja minne autot voidaan parkkeerata.

Visuaaliset laatuvaatimukset

  • Peltoja viljelemällä säilytetään viljelymaiseman avoimuus sekä peltoluonnon ja pellon reunavyöhykkeiden luonnon monimuotoisuus.
  • Liikennealueiden läheisyydessä maisemapellot elävöittävät maisemaa.
  • Viljeltävien kasvien valintaan vaikuttaa paikka ja sen olosuhteet, mm. näkymät, liittyminen ympäristöön
  • Viljakasvien kuten rukiin, ohran ja kauran viljely on virkistysalueilla ja erityisesti historiallisesti arvokkailla kulttuuriympäristö- ja maisema-alueilla tärkeää, koska ne edustavat perinteikästä peltomaisemaa

Tekniset laatuvaatimukset

  • Maisemapeltojen kylvömäärät ovat suurempia kuin normaaliviljelyssä, koska maisemapelloilla kasvuston halutaan olevan tiheämpää. Tiheä siemenkylvö vähentää rikkakasvien elinmahdollisuuksia.
  • Vesistöjen varteen perustetaan kunnolliset suojavyöhykkeet estämään ravinteiden huuhtoutumista maisemapelloilta.
  • Latupohja tehdään yleensä viljapellolle sängen päälle. Jos asukkaat haluavat hiihtää alueella, niin lähipellot eivät saa olla kynnettyjä, vaan niille olisi tehty mieluummin kevytmuokkaus tai suorakylvö
  • Peltojen hoito perustuu viljelysuunnitelmaan.
  • Pellon eri lohkoista pidetään hoitopäiväkirjaa.
  • Maisemapellot hoidetaan maataloudessa käytetyin menetelmin.
  • Maisemapelloilla viljellään viljelykasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja
  • Rikkakasvien torjunnassa tärkein keino on viljelykierto.

Lähteet ja lisätiedot:

 

Print Friendly, PDF & Email