Vantaan urheilualueet ja liikuntapaikat palvelevat eri-ikäisiä käyttäjiä. Niiden tehtävänä on tarjota puitteet monipuoliseen, ympärivuotiseen liikuntaan ja harrastamiseen. Urheilualueet ja liikuntapaikat ovat helposti saavutettavissa ja sijoittuvat lähelle muita palveluja, kuten kouluja ja päiväkoteja. Turvalliset ja valaistut urheilu- ja liikunta-alueille johtavat reitit lisäävät käytettävyyttä.
Urheilu- ja liikuntapaikkojen suunnittelua ohjaavat mm. EN-standardit sekä eri lajiliittojen ohjeet ja mitoitukset.
Kartanonkosken liikuntapuiston toimintoja. (Kuvat: vasemmalla ja keskellä Vantaan kaupunki, oikealla FCG)
Tilantarve ja mitoitukset
Urheilu- ja liikuntapaikkojen koko ja laajuus vaihtelee monipuolisista suurista urheilupuistoista ja liikuntapuistoista pienempiin lähiliikunta- ja ulkokuntoilupaikkoihin.
Eri liikuntalajien mitoituksista saa tietoa esim. lajiliitoista sekä Opetusministeriön julkaisusta Liikuntapaikkajulkaisu 88: Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät 2015. Julkaisun jälkeen päivityksiä on tullut mm. jalkapallon ja koripallon mitoitusten osalta.
Välineiden ja varusteiden mitoituksessa ja sijoittelussa tulee ottaa huomioon välineiden turva-alueet ja putoamisalustatarpeet sekä muut suunnittelua ohjaavat turvanormit. Skeittipaikkojen, ulkokuntoilu- ja parkour-alueiden suunnittelua ohjaavat omat turvallisuusnormit.
Toiminnat ja pinnoitteet
Eri toiminnat vaativat erilaiset mitoitukset sekä pintamateriaalit. Samoin mitoitukseen vaikuttaa olennaisesti palveluja käyttävät ryhmät, esim. lapset, juniorit, aikuiset, seniorit vai kilparyhmät.
Kalusteet ja varusteet
Kullakin urheilusuoritus- tai liikuntapaikalla on erilaiset kalusteet, varusteet ja opastaulut. Kenttäalueet aidataan usein turvallisuussyistä sekä lajiin liittyvien olosuhdevaatimuksien ja käytettävyyden vuoksi. Urheilu- ja pallokentillä käytetään useimmiten metallisia kolmilankaverkkoaitoja.
Pyöräparkit suunnitellaan turvallisiksi ja käyttäjämäärät huomioon ottaen riittäviksi.
Jokaisella urheilu-/liikuntalajilla on usein omat valaistustehomääräykset tai -suositukset. Valaistustasot määräytyvät myös sen mukaisesti, onko esim. kentällä harrastus- vai kilpakäyttöä.
Urheilu- ja pallokentillä käytetään mastoihin kiinnitettyjä valonheittimiä.
Pysäköintialueet
Urheilu- ja liikuntapaikoille tulee osoittaa toimivat, turvalliset ja alueen toimintaa mahdollisimman hyvin palvelevat pysäköintialueet. Laajoja pysäköintialueita voidaan kehystää ja rajata kasvillisuuden avulla.
Kevyt liikenne ja julkinen liikenne
Liikuntapaikoille suunnitellaan turvalliset reitit ja yhteydet jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Polkupyörille varataan riittävät pysäköintitilat.
Esteettömyys
Liikuntapaikoilla noudatetaan esteettömyyden perustasoa. Virkistysalueiden valaistuista reiteistä osa toimii talvisin latuina, ja tällöin niiden profiili saattaa olla hyvinkin vaihteleva.
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus, 2011.
- Viheralueiden puisto- ja rakentamissuunnitelmien laatiminen Vantaalla. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö, 16.3.2018.
- Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet. Vantaan kaupunki, Viheralueyksikkö, 2016.
- Vantaan viheralueohjelma 2011-2020. Vantaan kaupunki, Viheralueyksikkö, 2012.
- Hulevesiohjelma. Vantaan kaupunki, 2009.
- Vantaan latuohje 2007.
- Vantaan frisbeegolfrataselvitys. Vantaan Kuntatekniikan keskus, 2013.
- Vantaan kaupungin Ulkoliikuntakarttapalvelu.
- Kevyen liikenteen tyyppikaidemallisto ja kaiteiden käyttö 2011. Espoo, Helsinki, Vantaa, 2011.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
Lähteet ja lisätiedot:
- Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät. Opetusministeriön Liikuntapaikkajulkaisu 88, 2015.
- Eri lajiliittojen ohjeet (www-sivut)
- EN-standardit.
- Tukesin ohjeet.
- Suomen Rullalautaliitto ry. Betoniskeittiparkkiopas, opas betonisten skeittiparkkien hankintaan, 2017
- Hulevesiopas. Kuntaliitto, 2012.
- InfraRYL. Rakennustieto Oy.
