Ranta- ja vesikasvimatoissa on taimistossa valmiiksi mattomaiseksi juurrutettua rantakasvillisuutta. Käytettäessä esikasvatettuja tai siemeniä sisältäviä rantakasvimattoja tulee varmistua siitä, että käytettävät kasvilajit ovat kotoperäisiä eikä mattojen mukana pääse leviämään haitallisia vieraslajeja.
Ranta- ja vesikasvimatoista löytyy useita erilaisia kasviyhdistelmiä. Kasvit on kasvatettu vahvaan kookosmattoon. Niissä ei ole kasvualustaa mukana. Matot ovat läpijuurrutettuja ja juurtuvat siten helposti alustaansa. Kun kookoskuidut hajoavat aikanaan, kasvit ovat kiinnittyneet tukevasti maahan.
Valmiilla kasvillisuusmatoilla saadaan kohteen nopeaa kasvittumista sekä rantaluiskaan eroosiosuojaa. Ranta- ja vesikasvimattoja on saatavissa useilta valmistajilta ja maahantuojilta.
Rantamattojen kasvikoostumuksia on kehitetty erilaisiin olosuhteisiin ja kohteisiin, esimerkiksi hyväksi eroosionsuojaksi, hulevettä puhdistaviksi tai kauneutta tuoviksi kukkiviksi elementeiksi. Vesikasvimattoja voidaan käyttää rantaluiskien lisäksi hulevesien viivytysaltaissa sekä ylivuotoalueilla.
Rantakasvimatoilla viimeistelty ojauoman sivu Pöllökallion lähivirkistysalueella Vantaalla ja Helsingin Linnanpellonpuistossa (Kuvat: FCG).
Ranta- ja vesikasvimattojen asentaminen
Kasvillisuusmatot on helppo asentaa. Ranta- ja vesikasvimatot levitetään valmiiksi tehdyn kasvualustan päälle. Asennuksessa käytetään puutappeja, joilla matto ankkuroidaan maaperään, ja näin se ei pääse siirtymään paikaltaan. Vesikasvimatot voidaan myös ankkuroida kivimurskeella tai pienillä kivillä, jotka asennetaan suoraan maton päälle.
Muita vastaavantyyppisiä rantaluiskaan sopivia tuotteita
Rantakasvirullat sopivat kohteisiin, jossa vesi virtaa voimakkaasti tai aallot kuluttavat rantaa. Rantakasvirullissa on kookoskuiduista tehty vahva, noin 30 cm paksuinen rulla, johon kasvit on juurrutettu. Rantakasvirullissa ei ole mukana kasvualustaa. Niistä saadaan vahva kukkiva vedenreuna eroosioherkkiin kohtiin tai siisti reunakasvusto puistolampiin. Rantakasvirullat asennetaan puutappien kanssa vesirajaan.
Siemeniä sisältävät eroosiomatot sopivat kohteisiin, joissa kasvillisuus voi kehittyä hitaammin ja kohteen ei tarvitse olla heti valmiin näköinen. Rantaan voidaan asentaa eroosiosuojaksi ja vihertymisen nopeuttamiseksi heinien siemeniä sisältävää eroosiomattoa. Mattoihin voidaan laittaa tehtaalla myös haluttu räätälöity siemenseos, esimerkiksi tulvaniityn kasvien siemeniä.
Lisäksi on olemassa valmiita eroosiomattoja, joihin on neulottu sisään luonnonmukainen kuitukerros, ruohonsiemeniä paperikerrroksen sisälle sekä verkko/juuttikangas. Maton voi asentaa aivan lähelle rantaviivaa, se kaivetaan maan sisään noin 30 cm ja peitetään. Näin varmennetaan maton alareunan pysyminen esim. veden pinnan noustessa. Ruohomatot asennetaan maahan puutikkujen avulla. Siemeniä sisältävien mattojen kastelu on ensiarvoisen tärkeää itämisen ja juurtumisen aikana (2—4 viikkoa). Ilman reilua ylhäältäpäin tulevaa kosteutta kasvit eivät saa juuriaan pohjamaahan ja hennot kasvinalut kuivuvat.
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan kaupungin hulevesien hallinnan toimintamalli. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2014.
- Hulevesiohjelma. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2009.
- Rakennettavien alueiden hulevedet ja kattokasvillisuus. Vantaan kaupunki, 2014.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
Lähteet ja lisätiedot
- Hulevesiopas. Kuntaliitto, 2012.
- InfraRYL 23340 Perennat. Rakennustieto Oy.
- InfraRYL 103007. Hulevesirakenteiden kasvillisuus. Rakennustieto Oy.
- Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet (Sy631). Suomen ympäristökeskus, 2003.
- Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT ’17, 23341 Perennamatot. Viherympäristöliiton julkaisu nro 57.
