Jalankulkua suosivia katutyyppejä ovat pihakatu, hidaskatu ja kävelypainotteinen katu. Niissä kaikissa ajonopeudet ovat alhaisia ja katutilasta suurin osa on joko yhteisessä käytössä tai erotettu jalankulkua varten. Myös joukkoliikennekatu suosii jalankulkua, mutta jalankulkijoille varattu tila on yleensä selkeästi reunakivellä erotettu ajoradasta. Katutilan ratkaisuilla ja materiaaleilla tuetaan katuluokan tunnistettavuutta ja yhtenäisyyttä sekä katutyyppiin sopivaa ajonopeutta.
Varsinaisesta kävelykadusta on oma erillinen ohje.
Pihakatu
Pihakadulla tarkoitetaan jalankulku- ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti käytettäväksi tarkoitettua ja liikennemerkein sellaiseksi osoitettua katua (shared space). Pihakatu osoitetaan liikennemerkein 573 ”Pihakatu” ja 574 ”Pihakatu päättyy”. Pihakadulla yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilija tai muu ajoneuvon kuljettaja huomaa liikkuvansa hänelle ja jalankulkijoille yhteisesti tarkoitetulla alueella, jossa tulee ajaa hitaasti ja väistää jalankulkijoita. Pihakaduksi soveltuvat kadut, joiden liikennemäärät jäävät niin vähäisiksi, ettei liikennemuotojen erottelu ole tarkoituksenmukaista ja joilla ei ole läpiajoliikennettä (huom! laissa ei ole mainintaa läpiajoliikenteestä). Pihakadulla saa kuljettaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle tai pysäköintiä varten. Ajonopeus ei saa ylittää 20 km/h. Ajoneuvojen pysäköinti on sallittua ainoastaan pysäköintiin merkityillä alueilla.
Pihakadun ominaisuuksia:
- Pihakadun jokaisesta pisteestä tulisi olla alle 200 metrin matka ulos alueelta. Lisäksi on vältettävä pitkiä suoria osuuksia (maks. 50 m).
- Pihakadulla ei ole jalkakäytäviä, koko katupoikkileikkaus rakennetaan samaan tasoon.
- Pysäköinti on sallittu vain merkityillä pysäköintipaikoilla. Paikat varataan lyhytaikaiseen vieras- tai asiointipysäköintiin. Pysäköintipaikat osoitetaan katutilasta erilaisella pintamateriaalilla, rajauksella tai pollareilla.
- Erikseen leikkimistä varten rakennetut leikkipaikat tulee rajata niin, ettei siellä voi ajaa moottoriajoneuvolla.
- Pihakadulle ajetaan aina vähintään viistetyn reunatuen yli, usein myös jalkakäytävän ja pyörätien yli. Sama koskee pihakadun ulostulokohtaa.
- Pihakadulla tulisi olla ajourien risteämiskohdassa vähintään viiden metrin näkemä kumpaankin suuntaan.
- Pihakadulle on hyvä järjestää aurattavalle lumelle kasauspaikka, sillä pihakadulta lumen poiskuljettaminen on usein vaarallista ja kallista.
Hidaskatu
Hidaskatu on pääasiassa asuinalueille soveltuva katu, jonka nopeusrajoitus on korkeintaan 30 km/h. Tavoiteltavaan nopeustasoon päästään pienipiirteisellä geometrialla ja rakenteellisilla hidasteilla, esimerkiksi korotetuilla risteyksillä ja suojateillä. Ajorata mitoitetaan yleensä niin, että jäteauto ja henkilöauto mahtuvat kohtaamaan. Hidaskaduilla ei tarvita jalkakäytäviä eikä suojateitä.
Erityisesti hidaskatuja koskevia liikennesääntöjä ei ole. Jos kadulla on reunakivellä erotettu jalkakäytävä, jalankulkijan paikka on siellä. Muuten jalankulkijan on ajoradalla ensisijaisesti käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muiden syiden vuoksi turvallisempaa.
Hidaskatua osoittavaa liikennemerkkiä ei ole.
Kävelypainotteinen katu
Kävelypainotteisella kadulla jalankulkuolosuhteet ovat merkittävästi paremmat kuin tavallisella kadulla. Luonteeltaan kävelypainotteinen katu muistuttaa pihakatua. Kävelypainotteisella kadulla jalankulkijan paikka on kuitenkin erotettu ajoradasta rakenteellisesti (esim. matalalla reunakivellä rajatut jalkakäytävät, kouru tai pollaririvi). Ajonopeutta rajoitetaan rakenteellisin keinoin, esimerkiksi korotetuilla liittymäalueilla. Nopeusrajoitus on yleensä 20 km/h. Suojateitä ei merkitä. Kävelypainotteisella kadulla voi olla pysäköintipaikkoja lyhytaikaista pysäköintiä varten.
Kävelypainotteiset kadut sopivat keskusta-alueella jalankulkualueen laajennukseksi tai kävelykadun vaihtoehdoksi silloin, kun ajoneuvoliikennettä ei voida rajoittaa vain huoltoliikenteeseen.
Joukkkoliikennekatu
Joukkoliikennekatu on katu, jolla moottorikäyttöistä ajoneuvoliikennettä on rajoitettu niin, että vain joukkoliikenne on sallittu rajoituksetta. Joukkoliikennekatuja voi olla sekä kaupunkikeskustoissa että asuinalueilla.
Lähteet ja lisätiedot:
-
- Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus. Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupunki. 2011.
- Vantaan kaupungin internetsivujen suunnitteluohjeet konsulteille.
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu. 2014.
- Liikenne- ja viestintäministeriö. Julkaisu 7/2002. Kävely- ja pyöräilykatutyöryhmän selvitys. 2002.
Katso myös katutilan ohjeet kävelykaduista.
