Suunnittelussa keskeisintä on, että pyöräpysäköinti on oikeassa sijainnissa lähellä määränpäätä, matkanvarrella määränpäähän ja tulosuunnasta näkyvillä. Tämä tekee käyttämisestä helppoa ja miellyttävää sekä liityntäpysäköinnistä sujuvaa.
Maankäytön toimintojen määrä ja laatu ja kaupunkiympäristön ominaisuudet vaikuttavat yleisten alueiden pyöräpysäköinnin tarpeeseen. Yleisten alueiden pyöräpysäköintiä tarvitaan kaduilla, pysäkeillä, pysäköintialueilla ja muilla liikennealueilla, toreilla ja aukioilla sekä erilaisilla virkistysalueilla kuten liikuntapaikoilla ja puistoissa. Yleisten alueiden pyöräpysäköinnin suunnittelussa näkökulmana korostuu asiointi- ja vierailutarpeet.
Yleisten alueiden lisäksi pyöräpysäköintiä tarvitaan kiinteistöissä ja tonteilla. Kiinteistöjen puutteelliset pyöräpysäköinnin järjestelyt aiheuttavat yleensä pyörien pysäköimisen hajautumista kiinteistöjen piha-alueilla ja läheisillä yleisillä alueilla.
Katettu, leveillä kaaritelineillä varustettu pyöräpysäköintialue (Kuva: Kari Hillo)
Säilytystila ja -paikka
Pyöräpysäköinnin säilytystilaa ja -paikkaa suunnitellessa on huomioitava seuraavat asiat:
- pysäköinnin oikea määrä, huomioidaan myös pyöräpysäköinnin kasvun vaatima tila
- pyöräpysäköinnin tulee olla turvallista ja helppokäyttöistä. Tähän voidaan vaikuttaa mm. valaistuksella ja pyörätelinemallilla
- Suunnitellaan myös tarvittavat pyöräliikenteen lisäpalvelut, kuten pyöränhuolto- ja pesupisteitä
- Katso alla olevasta kuvasta väylätyyppien mukaiset sijoitteluperiaatteet. Pyöräpysäköinnin suunnitteluohjeesta löydät tarkemmat sijoitteluohjeet.
(Kuva: Helsingin pyöräpysäköinnin suunnitteluohje)
Polkupyöräteline
- Vantaalla voidaan käyttää eri alueilla pyörätelineissä eri malleja.
- Telinetyyppinä käytetään pääsääntöisesti HKL-kalustemalliston mukaista kaaritelinettä ja
katoksia - Telineiden tulee olla kiinteästi asennettuja ja niiden tulee mallin puolesta mahdollistaa
runkolukitus. - Telinetyypin valinnassa aivan olennaisen tärkeää on telineen asennustapa ja
materiaalien seinävahvuus (Kaupunkifillari 1.12.2020).
(Kuva: Helsingin kaupungin pyöräpysäköinnin suunnitteluohje)
Polkupyörän säilytyksen vaatimat mitat ulko- ja sisätilassa
- Tilavaatimus karkeasti arvioituna (vierekkäin pysäköitynä) = pyörien määrä x 0,6m x 0,4m.
- Tilantarve vähenee, jos telineitä sijoitetaan useampaan riviin tai tasoon.
- Huomioidaan suunnitteluvaiheessa myös erilaisten pyörätyyppien vaikutukset tilatarpeeseen. Alla olevassa kuvassa esitetään esimerkiksi tavarapyörän vaatimatila. Myös erilaiset pyörätyypit vaikuttavat tilantarpeeseen (esim. tavarapyörä).
- Telineiden väli toisistaan on minimissään 0,6 m, telinetyypistä riippuen. Kaaritelineissä väli vähintään 1,0 m
- Käsittelytilan ja vapaan tilan vaatimukset riippuvat telineiden sijoittelusta (kohtisuora, vino) sekä pysäköintipaikan sijainnista (ajoradalla, pyörätiellä). Huomioithan myös erilaisten pyörätyyppien vaatimat käsittelytilat ja vapaan tilan vaatimukset.
- Lisäksi sisätilojen pysäköinnin tarkempi mitoitus RT-kortin 98-10631 mukaan
Polkupyöräpysäköinnin tilavaatimuksia erityyppisissä ratkaisuissa (Helsingin kaupungin Pyöräpysäköinnin suunnitteluohje 2016).
Pyöräpysäköinnin opastus
Pyöräliikenteen reittien varrella voidaan käyttää tieliikennelain mukaisia opasteita pyöräpysäköintiin. Tarkemmassa kohdesuunnittelussa käytetään puolestaan HSL:n seudullista pyöräparkkien opastusmerkintöjä, erityisesti kohteissa, joissa on runsaasti pyöräpysäköintiä.
HSL:n ohjeen mukaan merkitsemiseen on neljä erilaista menetelmää. Pyöräpysäköintialueilla voidaan käyttää pyöräbrändin mukaista kylttiä, pylonia, maalaamista tai pisteviivapyörätunnusta. HSL:ltä löytyy valmiit rakennuspiirustukset pyloneista, kattotelineistä sekä seinäkylteistä hyödynnettäväksi opastuksen rakennuttamisessa.
Pyöräpysäköinnin palvelutaso tai lisäpalvelut voidaan merkitä yllä olevin opastein. (Kuva: HSL:n tyyliopas)
Liityntäpysäköinti
Juna-asemien liityntäpyöräpysäköinnin nykyisten paikkojen riittävyyden arvioinnissa hyödynnetään laskentatietoja. Käytännön kokemukset osoittavat, että paikkojen tarve kuitenkin vaihtelee suuresti asemien välillä matkustajamäärästä riippumatta. Samalla tiedostetaan, että puutteelliset pyöräpysäköintiolosuhteet eivät ilmennä aseman todellista potentiaalia.
Bussipysäkkien parantamisen ja uusien pysäkkien toteuttamisen yhteydessä pyöräpysäköintiä on käytännössä lisätty viiden kaaren nipuissa, käytettävissä olevan tilan mukaisesti.
HSL:n tavoitteena onkin lisätä 8 200 pyöräliityntäpysäköintipaikkaa Helsingin seudulle vuoteen 2025 mennessä. Osana matkaketjujen kehittämistä HSL on teettänyt analyysin pyöräpysäköinnin potentiaalista joukkoliikenteen pysäkeillä (HSL 2016).
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus, 2011.
- Viheralueiden puisto- ja rakentamissuunnitelmien laatiminen Vantaalla. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö, 16.3.2018.
- Vantaan kaupungin pyöräpysäköinnin varauksen sisältävä pysäkin tyyppipiirustus: http:/www.vantaa.fi/asuminen ja ymparisto/kadut ja viheralueet/liikenne/kavely ja pyoraily
- Vantaan kaupunkitilaohje:
- Osio: Katutila
- Osio: Päällysteet ja kivet
- Osio: Valaistus
- Polkupyörätelineet
Lähteet ja lisätiedot
- Pyöräväylätyypin valinta. 2017
- RT 98-10986 Pysäköintialueet.
- RT 98-10631 Polkupyörien pysäköinti ja säilytys, KH 91- 00235. Polkupyörien pysäköinti ja säilytys.
- Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto. Pyöräpysäköinnin suunnitteluohje. 2016.
- Helsingin kaupungin pyöräliikenteen suunnitteluohje
