Kasvualustat kierrätysmaista

Kierrätysmaat ovat hankkeissa syntyviä kaivumaita, jotka voidaan käyttää uudelleen esimerkiksi kasvualustoiksi tai niiden valmistamiseen sekä maastonmuotoiluihin ja täyttöihin.

Vantaan kaupunki edistää kierrätysmaiden käyttöä kasvualustojen valmistuksessa osana kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja. Tavoitteena on, että kaikissa rakennushankkeissa selvitetään käytettävissä olevat maa-ainekset ja että viherrakentamisessa käytetään ensisijaisesti kierrätettyjä maa-aineksia. Mitä lähemmäksi alkuperäistä syntypaikkaa maamassat saadaan hyötykäyttöön, sitä pienemmäksi jäävät kustannukset ja päästöt – suurin osa päästöistä syntyy maamassojen kuljetuksesta. Samalla vähennetään maankaatopaikalle päätyvien jätteeksi muodostuvien maiden määrää.  Kun maa-aines säilytetään mahdollisimman vähän käsiteltynä ja mahdollisimman lyhyen aikaa varastoituna, säilyy myös maaperäeliöstö, maaperän siemenpankki ja humus sekä siihen sitoutunut hiili. Kierrätyskasvualustoihin ei käytetä maa-ainesjätettä.

Kierrätysmaiden käyttöä ohjaavat seuraavat pääperiaateet:
  • massatasapaino
  • maa-ainesten kierrätys kasvualustoissa
  • ekologinen monimuotoisuus
  • maaperän suojaaminen ja säilyttäminen kohteessa (”kaivamattoman maan periaate”)

Korson Ankkapuistossa kierrätysmaista valmistettiin kasvualustaa, minkä lisäksi sitä käytettiin puiston täyttöihin. Kasvualustojen valmistaminen vatii tilaa sekä koneita että maamassojen käsittelyä ja varastointia varten. (kuvat Taina Tuominen)


Kierrätysmaiden käyttö

  • Ennen suunnittelun käynnistymistä hankealueen maan laatu ja määrä selvitetään. Paikallinen maaperä toimii kasvillisuussuunnittelun lähtökohtana ja resurssina.
  • Kierrätysmaita voidaan käyttää istutusalustana sellaisenaan tai paikan päällä parannettuna.
  • Kierrätysmaista voidaan valmistaa kasvualustaa hankealueella.
  • Kierrätysmaita voidaan myös siirtää muualle käsiteltäväksi myöhempää käyttöä varten.
  • Kierrätysmaat sopivat varmimmin vaatimattomien nurmikoiden ja niittyjen sekä metsitysten perustamiseen.
  • Kierrätysmaita voidaan käyttää myös puuvartisten istutusten perustamiseen.
Kierrätys edellyttää suunnitelmallisuutta alueidenkäytön suunnittelusta rakentamiseen ja kunnossapitoon.

Suunnitelmissa tulee esittää:

  • Pintamaiden kartoitus ja tutkimusohjelma Vantaan kaupungin ohjeen mukaisesti. Tähän sisältyy kasvillisuuskartoitus ja vieraslajiesiintymien kartoitus.
  • Kierrätysmaakohteen maiden talteenotto, varastointi ja käyttö.
  • Massatalouslaskelma
  • Kasvualustaratkaisut (työselostus ja suunnitelmapiirustus)
  • Viherrakenteiden rakentamisen aikainen hoito
  • Takuuajan hoito
  • Lyhyen aikavälin hoitosuunnitelma (3-4 v.)
  • Pitkän aikavälin hoitosuunnitelma, jossa ohjeet kehityksen seurantaan ja ylläpidon toimenpiteiden valintaan (10 v.)
  • Seurannasta vastaava taho

Laatuvaatimukset

  • Kohdekohtaisesti sovitaan Vantaan kaupungin ohjeen mukainen laatu tai InfraRYL:in mukainen laatu.
  • Sovitaan yhteistyössä suunnittelun ja ylläpidon kanssa.
  • Kierrätysmaiden käyttö ei saa edistää haitallisten vieraslajien leviämistä.

Mitoitus

  • Noudatetaan InfraRYL:in mitoitusohjeita tai sovelletaan Vantaan kaupungin ohjeen mitoitusohjeita hankekohtaisesti.

Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet

 

Lähteet ja lisätiedot

Ohjeet:
  • Kierrätysmaiden käyttö viherrakentamisen kasvualustoissa. Kestävän ympäristörakentamisen mukainen ohje 2019. Viherympäristöliitto.
  • Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla. Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, 7.3.2008.
  • Kantava kasvualusta – katurakenne ja katupuun kasvupaikka. Suomen kuntatekniikan yhdistys. Julkaisuja 22, 2005.
  • Katuvihreä : opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Suomen kuntatekniikan yhdistys. Julkaisu 20. Jyväskylä, 1999.
  • Katuympäristön suunnitteluopas. Suomen kuntatekniikan yhdistys ja Viherympäristöliitto. Julkaisu 24, 2011.
  • InfraRYL. 23110 Kasvualustat. Rakennustieto Oy.
  • Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT ’17. Viherympäristöliiton julkaisu 57, 2017.

Määräykset: