Maisemapellot

Maisemapeltojen tavoitteena on peltona hoidetun kulttuurimaiseman ylläpitäminen. Maisemapellot voivat sijaita taajamassa tai haja-asutusalueella. Ne lisäävät vaihtelevuutta ja väriä maisemaan. Maisemapellot voivat olla osa virkistysaluetta, puistoa tai maaseutumaisemaa. Maisemapeltojen suunnittelussa ja hoidossa otetaan huomioon asukkaat, luonnon monimuotoisuus, vesistönsuojelu ja maisema. Maisemapellot kuuluvat B1-hoitoluokkaan (Avoimet viheralueet).

Eri puolilla Vantaata sijaitsevilla maisemakukkapelloilla viljellään kukkivia kasveja. Osa pelloista on poimintapeltoja.

Auringonkukkapelto elävöittää tienvarsimaisemaa. (Kuva: FCG)


Käyttö viheralueilla ja virkistysalueilla

  • Maisemapellot tarjoavat ulkoilijoille monenlaista kasvien kehittymisen seurantaa. Pelloilla maisema muuttuu vuodenaikojen ja viljeltävien kasvien mukaan.
  • Maisemapeltojen hyvä sijainti on tärkeä tekijä. Hajasijoittamalla pellot ne hyödyttävät suurempia määriä ihmisiä.
  • Virkistyskäyttö turvataan ylläpitämällä käytävä- ja polkuverkoston kuntoa ja siisteyttä. Latupohja tehdään yleensä viljapellolle sängen päälle.
  • Liikkuminen on ohjattu esimerkiksi pellon reunalla olevalle kevyenliikenteen väylälle, vesistöjen suojavyöhykkeelle tai pellon halki menevälle polulle.
  • Maisemapelloilla viljellään viljelykasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja (viljelykierto).
  • Maisemapelloilla voidaan sallia kasvien poimintaa ja pitää erilaisia tapahtumia, joihin asukkaat saavat osallistua, esimerkiksi heinätalkoot.
  • Poimintaan sopivia kasveja: auringonkukka, hunajakukka, vuohenherne, herne, kumina, sinappi, ruiskaunokki, kehäkukka, veriapila, pellava. Kasvivaihtoehtoja ja valmiita siemenseoksia on runsaasti tarjolla.

Mitoitus

  • Maisemapeltojen suunnittelussa on otettava huomioon, että alueita hoidetaan isoilla maatalouskoneilla. Sillat ja kulkureitit on otettava myös huomioon.
  • Maisemapeltojen koko vaihtelee. Niiden hyvä sijainti on suunnittelussa tärkeämpi asia kuin suuri pinta-ala.
  • Pienet kiilamaiset kuviot ovat vaikeita hoitaa isoilla koneilla.
  • Osa peltolohkosta voi olla poimittavana kukka- tai  hernepeltona.
  • Poimintapeltojen suunnittelussa on tärkeä ottaa huomioon niiden saavutettavuus ja autojen pysäköintimahdollisuus.

Visuaaliset laatuvaatimukset:

  • Peltoja viljelemällä säilytetään viljelymaiseman avoimuus ja pellon reunavyöhykkeiden luonnon monimuotoisuus.
  • Liikennealueiden läheisyydessä maisemapellot elävöittävät maisemaa.
  • Viljeltävien kasvien valintaan vaikuttavat paikka ja sen olosuhteet, kuten näkymät ja alueen liittyminen ympäristöön.
  • Viljakasvien kuten rukiin, ohran ja kauran viljely on virkistysalueilla ja erityisesti historiallisesti arvokkailla kulttuuriympäristö- ja maisema-alueilla tärkeää, koska ne edustavat perinteikästä peltomaisemaa.

Tekniset laatuvaatimukset:

  • Maisemapeltojen kylvömäärät ovat suurempia kuin normaaliviljelyssä, koska maisemapelloilla kasvuston halutaan olevan tiheämpää. Tiheä siemenkylvö vähentää rikkakasvien elinmahdollisuuksia.
  • Vesistöjen varteen perustetaan suojavyöhykkeet estämään ravinteiden huuhtoutumista maisemapelloilta.
  • Latupohja tehdään yleensä viljapellolle sängen päälle. Ladun pohjana olevat pellot eivät saa olla syyskynnettyjä, vaan pohjana mieluummin kevytmuokkaus tai suorakylvö.
  • Peltojen hoito perustuu viljelysuunnitelmaan.
  • Pellon eri lohkoista pidetään hoitopäiväkirjaa.
  • Maisemapellot hoidetaan maataloudessa käytetyin menetelmin.
  • Maisemapelloilla viljellään viljelykasveja tai kukkivia maisemapeltokasveja.
  • Rikkakasvien torjunnassa tärkein keino on viljelykierto.

Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet 


Lähteet ja lisätiedot

  • Niityt ja maisemapellot, hoidon kriteerit ja työohjeet. Viherympäristöliiton julkaisu nro 53, 2012.
  • Viheralueiden hoitoluokitus. Viherympäristöliiton julkaisu 36, 2007.
  • Viheralueiden hoito, VHT’14. Hoidon laatuvaatimukset. Viherympäristöliiton julkaisu 55, 2014.