Kantavaa kasvualustaa käytetään mm. kivetyillä pinnoilla kuten aukioilla, jalankulku- ja paikoitusalueilla sekä kapeilla väli- ja erotuskaistoilla ja aina kun pinnan kantavuusvaatimusten takia ei ole mahdollista käyttää tavallista kasvualustaa.
- Vantaan katupuille tehdään kantava kasvualusta aina, kun kulkupinnoite ulottuu puuhun asti.
- Puiden tyvelle maaritilä ja sen säädettävä aluskehikko.
- Kantava kasvualusta pyritään tekemään mahdollisimman yhtenäisenä.
- Kantavaa kasvualustaa on oltava vähintään 25 m3 puuta kohden.
- Kantavan kasvualustan leveys on vähintään 3 m ja syvyys 1,0—1,5 m.
- Kantava kasvualusta voi ulottua myös kevyen liikenteen väylän alle.
- Kapealla erotuskaistalla kantava kasvualusta rakennetaan siten, että se jatkuu kevyenliikenteen väylän alle koko matkan myös kulkuväylän pituussuunnassa.
- Kantava kasvualusta sijoitetaan aina erilleen vesihuolto- ja kaapeliverkostosta.
- Kantavan kasvualustan päälle tulevaa pinnoitetta valittaessa on huomioitava juuriston veden- ja hapensaanti.
- Asfalttipintaa tai kiveystä käytettäessä kasvualustaan asennetaan ilmastusputket.
- Puiden vedensaantia voidaan parantaa myös pinnan kallistuksilla.
- Käytetään biohiiltä, hidasvaikutteisia lannoitteita ja kastelukiteitä (TerraCottem).
Kantavan kasvualustan ohjeita sovelletaan aina kohdekohtaisesti. Käytettävä ratkaisu tulee esittää ainakin kohteen suunnitelman rakennepoikkileikkauksissa.
Rakennepoikkileikkaus. (Kuva: Vantaan katutila, mitoitus ja laatu, Vantaan kaupunki)
Kantavan kasvualustan materiaalit ja rakentaminen
- Rakennettaessa kantavaa kasvualustaa katupuille toimitaan InfraRYL-luvun 23113 ohjeistuksen mukaan.
- Kantava kasvualusta koostuu runkomateriaalista, jossa 2/3 tilavuudesta on karkeampaa ja hienorakeisempaa kiviainesta, 1/3 kasvualustaa.
- Käytettävän materiaalin koostumus määritellään suunnitelma-asiakirjoissa kantavuus- ja routivuus vaatimusten sekä puulajin ja muiden kasvualustaolosuhteiden mukaan.
- Kasvualustakerrokset rakennetaan n. 30 cm paksuisina kerroksina, jotka tiivistetään rakenteen vakauttamiseksi.
- Kantavan kasvualustan koostumus- ja sekoitussuhteet ovat olennaisia.
- Kastelujärjestelmät kuten kastelupussit ja salaojaputket juuripaakun ympärillä ovat tarpeellisia.
- Maaritilät, tukikehikot yms. ovat samalla osa kadun kalusteita.
- Rakennusjärjestys: kantava kasvualusta rakennetaan normaalisti kadunrakentamisen yhteydessä samanaikaisesti, mutta istutustyö voidaan tehdä myöhemmin.
Kantavan kasvualustan periaateratkaisu ja katupuun suojaus (Kuva: HKR). Oikealla katupuu välikaistalla kantavalla kasvualustalla (Kuva: FCG).
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2016.
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2011.
- Viheralueiden puisto- ja rakentamissuunnitelmien laatiminen Vantaalla. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö, 16.3.2018.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
Lähteet ja lisätiedot
- Helsingin kaupunkikasviopas. Helsingin kasvisuunnittelun työkalupakki. Helsingin kaupungin rakennusvirasto, julkaisu 2010:12.
- InfraRYL. 23113 Kantava kasvualusta. Rakennustieto Oy.
- Kantava kasvualusta – katurakenne ja katupuun kasvupaikka. Suomen kuntatekniikan yhdistys. Julkaisu 22, 2005.
- Katujen ylläpitokustannuksia lisäävät suunnitteluratkaisut. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Julkaisu 2010:9.
- Katuvihreä : opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Suomen kuntatekniikan yhdistys. Julkaisu 20. Jyväskylä, 1999.
- Katuympäristön suunnitteluopas. Suomen kuntatekniikan yhdistys ja Viherympäristöliitto. Julkaisu 24, 2011.
- Viheralueiden hoito VHT ’14, hoidon laatuvaatimukset. Viherympäristöliitto. Julkaisu 55, 2014.
- Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT ’17. Viherympäristöliitto. Julkaisu 57, 2017.
