Istutusten rajaaminen rakenteella

Rajaamalla istutusaluetta rakenteella saadaan alueen ilmeestä viimeistelty ja samalla rakenne suojaa istutuksia tallaamiselta. Rakenne voi olla näkyvä, reunatuen- tai tukimuurinomainen aihe tai maan pinnan tasoon upotettu reunus. Istutusten rakenteellisella rajaamisella on monia käytännön hyötyjä. Rakenne muun muassa:

  • estää rikkaruohoja ja nurmikkoa leviämästä istutusalueelle ja helpottaa näin myös kunnossapitotyötä
  • estää istutuksia leviämästä ulos niille tarkoitetulta istutusalueelta
  • suojaa istutuksia aurauksen tai muun kunnossapidon aiheuttamilta vaurioita
  • vähentää kulkua istutusalueella ja ajoa istutusalueen poikki
  • estää samalla kiveyksen vapaan reunan purkautuminen, mikäli istutusalueen rajauksen toisella puolella on kiveys.

Rajaava rakenne tulee olla upotettu maan sisään riittävän syvälle, jotta rakenne pysyy paikallaan ja jotta se estää tehokkaasti kasvien leviämistä.

   

Istutusten rajaaminen graniittireunatuella (Tikkurila), paasikivimuurilla (Helsingin Käpylä) ja nupukivillä (Helsinki). (Kuvat: FCG)


Istutusalueen rajaamiseen soveltuvia rakenteita ja rakennemateriaaleja:

Graniittireunatuki

  • Yleisesti istutusten rajaamiseen käytetty, näkyvä ja kaupunkimainen rakenne.
  • Istutusten rajaamiseen soveltuvat kiven eri pintakäsittelyt.
  • Leveys kohteen mukaan (8 cm, 10 cm, 17 cm, 22 cm). Mitä leveämpi reunatuki on, sitä näyttävämpi se on aiheena: myös paasikivimuuri soveltuu käytettäväksi istutusten rajaukseen.
  • Upotetaan ainakin osittain maahan, näkyvä korkeus voidaan määritellä kohteen mukaan, kuitenkin niin, että maan alle jää rakenteesta n. 150 mm. Reunatuki voi myös olla kokonaan upotettu maan pinnan tasoon.
  • Perustus kohteesta riippuen murskepatjan varaan, maakosteaan betoniin tai betoniperustus.
  • Luonnonkivipäällysteissä noudatetaan SFS-standardeja.

Betonireunatuki

  • Upotetaan ainakin osittain maahan, näkyvä korkeus voidaan määritellä kohteen mukaan; voidaan myös upottaa kokonaan maan pinnan tasoon.
  • Reunatuen leveys on 60, 100 tai 170 mm.
  • Väri yleensä harmaa.
  • Näkyvä korkeus voidaan määritellä kohteen mukaan, kuitenkin niin, että maan alle jää rakenteesta 150 mm. Reunatuki voi myös olla upotettu maan pinnan tasoon.
  • Perustus kohteesta riippuen murskepatjan varaan, maakosteaan betoniin, järeämmille betoniperustus.

Kivireunus

  • Kivireunus voidaan tehdä luonnonkivestä, betonikivestä tai maatiilistä.
  • Kivet upotetaan maanpinnan tasoon ja reunus perustetaan maakosteaan betonin varaan.
  • Käytettävien kivien tulee olla riittävän paksuja.

Teräksinen reunalista

Materiaalit:

  • Galvanoitu teräs
  • Käsittelemätön teräs
  • CorTen -teräs

Materiaalin ominaisuudet:

  • Vahvuus  ja korkeus suunnitelman mukaan: vahvuus riippuu mm. maan päälle tulevan osan korkeudesta ja ulkonäkötavoitteista.
  • Tuotteen materiaalin tulee olla säänkestävä.
  • Saatavilla on myös valmistuotteita.

Lankku tai pölli

  • Kiinnitys säännöllisin välein tapeilla maahan.
  • Materiaalina maa- ja vesikosketuksessa olevissa rakenteissa käytetään A-luokan painekyllästettyä puutavaraa tai muuta sään kestävää puutavaraa.

Muovinen reunalista

  • Volley View ® on nimenomaan kasvillisuutta rajaamaan suunniteltu tuote.
  • Lähes näkymätön, maanpinnan tasoon  upotettu rakenne.

 

Vasemmalla CorTen -teräsreunus Tikkurilassa ja oikealla perennaistutukset rajattu nurmikosta maanpinnan tasoon upotetulla reunuksella. (Kuvat: Taina Tuominen)


Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet


L
ähteet ja lisätiedot

  • InfraRYL 22111 Reunatuet luonnonkivestä. Rakennustieto Oy.
  • SFS 7017 Betonista tai luonnonkivestä tehdyille päällystekiville, -laatoille ja reunakiville eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.
  • SFS-EN 1343 Ulkotilojen reunakivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.
  • SFS-EM 1340 + AC Betoniset reunakivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät 2003. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.
  • SFS-EN 1343 Ulkotilojen reunakivet. Vaatimukset ja testausmenetelmät. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry.