Oja on maahan kaivettu, peittämätön uoma, jonka tarkoitus on tietyn maa-alueen kuivattaminen tai kasteleminen tai muu veden johtaminen. Painanne on rakennettu avoin, loivareunainen ja yleensä kasvipeitteinen hulevesien johtamisrakenne.
Hulevesien johtamista avoimilla järjestelmillä edistetään perinteisen hulevesiviemärissä johtamisen sijaan siellä missä on tilaa tai missä hulevesien kokonaishallinta sitä edellyttää. Hulevesisuunnittelussa käsitetään pintajohtamisjärjestelmät osaksi verkostoa, jolloin hulevesijärjestelmä voi sisältää sekä putkitettua osuutta että maan pinnalla kulkevaa osuutta. Ojat voivat olla putkitettuja myös puistoraittien ja katujen alitusten kohdalla. Rajaojan putkitukseen tarvitaan aina naapurin suostumus. Kaupunki ei lähtökohtaisesti myönnä lupaa putkittaa rajaojia. Esimerkiksi kadun varrella tai puiston reunalla olevaa ojaa ei saa putkittaa.
Nykyiset ojat tulisi säilyttää avoimina. Kaupunki vastaa kunnan hulevesijärjestelmästä eli asemakaava-alueella mm. yleisten alueiden ojista. Kiinteistön omistajat vastaavat ojista omilla alueillaan, vaikka ne palvelisivat yleisiä alueita. Ojia käytetään mm. katurakenteiden kuivatukseen ja hulevesien hallitsemiseen.
Hulevesipainanne Kolmikallionpuistossa on myös viehättävä maisemallinen aihe. (Kuvat: FCG)
Ojat
Ojat ovat osa hulevesiverkostoa. Ne ovat tärkeitä hulevesivirtaamia hidastavina ja tasaavina alueina sekä tulvareitteinä. Ojien yhteyteen voidaan tarvittaessa rakentaa hallitun tulvimisen alueita. Syviä ojia on mahdollista käyttää ympäristön rakenteiden kuivatukseen eli niihin voidaan johtaa salaojavesiä, kunhan mahdollinen padotus kuivatusjärjestelmään otetaan huomioon. Ojan syvyyttä, muotoa ja viettoa vaihtelemalla voidaan korostaa haluttua toiminnallista ominaisuutta: imeytystä, varastointia tai johtamista. Ojan kelpoisuus imeytykseen riippuu ennen kaikkea maaperän laadusta.
Laskuojan luiskien kaltevuus riippuu maaperästä sekä ojan syvyydestä. Jyrkimmillään luiskat voivat olla 1:1, mutta mitä epävakaampi maaperä on ja mitä syvempi oja, sitä loivempia tulee luiskien olla (1:3). Puistoissa ja hoidettavilla alueilla ojan luiskien tulisi lähtökohtaisesti olla loivia (enintään 1:3) kunnossapidon mahdollistamiseksi. Ojan pituuskaltevuuden ollessa 4…5 %, tulee ojanpohja verhoilla nurmi- tai niittyverhouksella, ja yli 10 % pituuskaltevuudella sopivalla kiviaineksella tai vastaavalla eroosiolta suojaamiseksi.
Laskuojan pituuskaltevuuden tulisi olla vähintään 0,3 %, tavoitearvo 0,4 % (4 mm/m). Ojat vaativat pienemmän pituuskaltevuuden häiriöttömän toiminnan takaamiseksi kuin putkistot.
Painanteet
Painanteet ovat toiminnaltaan samantyyppisiä kuin ojat, joskin niiden vesikapasiteetti on pienempi. Painanteita ei ole mataluutensa johdosta tarkoitettu ympäristön rakenteiden kuivatukseen. Yksinkertaisia painanteita käytetään pintavalunnan johtamiseen. Painanteista pintavedet voidaan johtaa varsinaisiin hulevesien hallintarakenteisiin, kuten imeytys- tai viivytysaltaisiin.
Painanteet ovat matalia, loivaluiskaisia ja kauttaaltaan nurmetettuja tai niittymäisiä tai muuten verhoiltuja. Ne voivat olla ulkonäöltään pelkistettyjä tai niihin voi liittyä runsastakin kasvillisuutta, kiveyksiä yms. rakenteita. Painanteen pituuskaltevuuden olisi suositeltavaa olla 1…3 % ja enintään 5 %. Jyrkemmissä maastonkohdissa vettä tulee padottaa tai painanne porrastaa. Painanteen leveys voi vaihdella.
Hulevesien johtamista painanteita pitkin: vasemmalla Oulun asuntomessualueella ja oikella Tikkurilan Kirjastopuistossa. (Kuvat: FCG; Vantaan kaupunki)
Vastuu hulevesien hallinnasta
Hulevesien hallinnassa vastuu jakautuu karkeasti seuraavasti:
- Kiinteistönomistaja vastaa omista järjestelmistään, kuten kiinteistön kuivatusrakenteet ja rajaojat.
- Kaupunki vastaa yleisten alueiden kuivatusta palvelevista rakenteista.
- HSY vastaa hulevesiviemäröinnin runkolinjoista.
Lisätietoa kaupungin esitteistä ja ohjeista.
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2016.
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2011.
- Vantaan kaupungin hulevesien hallinnan toimintamalli. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2014.
- Hulevesiohjelma. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2009.
- Rakennettavien alueiden hulevedet ja kattokasvillisuus. Vantaan kaupunki, 2014.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
Lähteet ja lisätiedot
- Hulevesiopas. Kuntaliitto, 2012.
- InfraRYL 14330. Avo-ojat ja -uomat. Rakennustieto Oy.
- RT 103006. Hulevesirakenteet. Rakennustieto Oy.
- RT 103007. Hulevesirakenteiden kasvillisuus. Takennustieto Oy.
- RT 89-11196 / Infra 14-710146. Hulevesien hallinta. Rakennustieto Oy.
- Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu. Liikennevirasto, 2013.
- Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet (Sy631). Suomen ympäristökeskus, 2003.
- Maankuivatuksen ja –kastelun suunnittelu. Suomen ympäristökeskus, 2007.
- Virtavesien kunnostuksen periaatteet (Sy737). Suomen ympäristökeskus, 2004.
