Teollisuusalueen kadut palvelevat kadun varrella olevaa maankäyttöä ja alueen yhteyksiä. Nopeusrajoitus on 30–50 km/h. Kaistoja on yksi suuntaansa. Jalankulku on aina eroteltu ajoradasta. Pyöräily suunnitellaan katuluokan perusteella, ja se voi tapahtua erotellulla pyörätiellä tai ajoradalla. Tietyissä tilanteissa voidaan myös toteuttaa yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä. Puiden suojaetäisyys maanalaiseen infraan on 2,5 m kaivannon reunasta.
Pysäköinti toteutetaan kadun varressa minimissään kolmen ruudun jaksoina, pinnoitteena yleensä asfaltti tai betonikiveys. Pysäköintipaikkojen kohdalla reunatuki on madallettu. Pysäköintiruudun ja pyörätien (tai muun pyöräilylle osoitetun tilan) välissä kiveyksen suositusleveys on 1,0 m (minimi 0,75 m). Teollisuusalueen raskaalle liikenteelle voidaan toteuttaa erillisiä pysäköintilevennyksiä, jolloin levennyksen minimileveys on 3,5 m. Pysäköinti voidaan osoittaa myös ajoradan reunaan. Katutilan ratkaisuilla ja materiaaleilla tuetaan katuluokan tunnistettavuutta ja yhtenäisyyttä sekä annetaan viestiä toivotusta ajonopeudesta.

Esimerkkejä teollisuusalueen katuratkaisuista.

Teollisuusalueen kokoojakatu, 1+1-kaistainen poikkileikkaus, katualue 23,0 m. (Lähde: xxx)

Teollisuusalueen tonttikatu,1+1-kaistainen poikkileikkaus, katualue 16,0 m. (Lähde: xxx)
Tilantarve
- Katualueen leveys on 16,0–23,0 m.
- Toiminnallisen katuluokan lisäksi kadun mitoitukseen vaikuttaa ympäröivä maankäyttö (aluetyyppi). Mitä pienempään katuluokkaan mennään, sitä enemmän ympäröivä maankäyttö vaikuttaa ja päinvastoin.
- Kevyen liikenteen väylän ja rakennuksen väliselle reuna-alueelle tulee mahtua tapauskohtaisesti mm. rakennuksen anturat, routaeristeet, salaojat, kadun rakenteet, valaisimet ja sähkökaapit. Rakennuksen ja kevyen liikenteen väylän väliin on jätettävä vähintään 2,0 m tilaa.
- Kun jalankulku ja pyöräily erotellaan ajoradasta puuistutuksin, tulee erotuskaistan leveyden olla vähintään 3,5 m.
- Puiden ja valaisinten etäisyys toisistaan on vähintään 5 m kadun pituussuunnassa.
- Jos erotuskaistalla on pensasistutuksia, tehdään ainakin ajoradan reunalle kivetty lumitila, jonka leveys on vähintään 0,5 m + reunatuen leveys.
- Valaisinpylvään tulee sijaita vähintään 0,75 m etäisyydellä asfaltin reunasta.
- Katutilaan avautuvat ovet otetaan huomioon suunnittelemalla sisäänkäynnit siten, että ovet avautuvat kokonaisuudessaan reuna-alueen sisällä.
- Liittymäalueilla kadun tilantarve on jokaiselle liittymälle yksilöllinen ja se on useimmiten merkittävästi muuta katuosaa suurempi. Liittymien vaatima tilantarve mitoitetaan jokaiselle liittymälle aina erikseen ja se tulee ottaa huomioon jo kaavoitusvaiheessa liittymää suunniteltaessa.
Ajorata
- Ajokaistan leveys on 4,0 m. Jos pysäköinti on osoitettu ajoradan reunaan, on kaistan leveys 5,0 m.
- Päällyste AB 22, SMA 16
Jalankulku ja pyöräily
- Jalkakäytävän leveys on 2,0 m kiviraidalla pyöräilystä eroteltuna, jolloin pyörätien leveys on 2,5 metriä.
- Jos jalkakäytävä sijaitsee ajoradan vieressä, toteutetaan jalkakäytävä 2,5 metrin levyisenä, jolloin jalkakäytävän ja ajoradan välissä tulee olla lisäksi kiveyskaista. Kiveyksen leveys on vähintään 0,5 m nopeusrajoituksen ollessa 40 km/h tai pienempi ja vähintään 0,75 m nopeusrajoituksen ollessa 50 km/h.
- Teollisuusalueen kokoojakaduilla pyöräily ohjataan pääsääntöisesti vain kadun toiselle puolelle.
- Teollisuusalueiden tonttikaduilla pyöräily tapahtuu pääsääntöisesti ajoradalla.
- Jalankulku ja pyöräily voidaan tapauskohtaisesti mitoittaa ja järjestää myös esimerkiksi yhdistettynä jalkakäytävänä ja pyörätienä.
- Jalankulun ja pyöräilyn risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa pyritään hoitamaan keskikorokkeellisella (min. 2,5 m) suojatiellä. Myös eritasojärjestelyt ja valo-ohjaus ovat mahdollisia.
- Eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä erotellaan ajoradasta min. 3,5 m leveällä erotuskaistalla.
- Päällyste AB 11/ 100, 40 mm
Katso myös katutilan ohjeet jalkakäytävistä ja pyöräteistä.
Muuta
- Poikkileikkaus on mahdollista toteuttaa myös reunatuettomana, jolloin ajoradan hulevedet ohjataan viheralueelle.
- Tonttikaduilla hulevedet johdetaan viherpainanteisiin kadun reunoille, jos tilaa on riittävästi.
- Valaisinpylväiden korkeus on teollisuusalueilla 10 m.
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus, 2011.
- Vantaan katutila. Vanhat alueet osa II. 2013.
- Viheralueiden puisto- ja rakentamissuunnitelmien laatiminen Vantaalla. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö, 16.3.2018.
- Vantaan kaupungin internetsivujen suunnitteluohjeet konsulteille.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
- Osio: Kasvillisuus ja kasvillisuusrakenteet
- Osio: Katutila
- Osio: Päällysteet ja kivet
- Osio: Valaistus
Lähteet ja lisätiedot:
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu. 2014.
- Helsingin kaupunki. Pyöräliikenteen suunnitteluohje. Pyöräliikenne.fi.

