Katuliittymä

Liittymä on kahden tai useamman liikenneväylän liittymis- tai risteämiskohta, jossa liikenne voi siirtyä väylältä toiselle. Tasoliittymässä liikennevirrat kulkevat samassa tasossa. Turvallisessa liittymässä on riittävät näkemät, väistämisvelvollisuudet ovat selkeät ja rakenteelliset ratkaisut tukevat niitä, ajoneuvoilla on liittymäympäristöön hyvin soveltuvat nopeudet ja tienkäyttäjät havaitsevat toisensa helposti.

Liittymäalueilla ajokaistojen sekä jalkakäytävien ja pyöräteiden vaatima tila on merkittävästi muuta poikkileikkausta suurempi, mikä kasvattaa koko poikkileikkauksen tilatarvetta. Liittymän vaatima tilatarve on aina yksilöllinen ja niitä suunniteltaessa tulee jo kaavoitusvaiheessa varmistaa, että liittymä on kokonaisuudessaan toteutettavissa katualueelle. Merkittävimpiä tilatarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ovat liittymätyyppi, mitoittavan ajoneuvon kääntösäde sekä näkemävaatimukset, jotka edellyttävät liittymissä katualueisiin ns. näkemäkolmiot.


Liittymäsuunnittelun lähtökohtina ovat

  • Liikenne- ja ympäristöolot
  • Katujen toiminnallinen luokka
  • Mitoittava ajoneuvo
  • Liittymän liikennemäärät ja liikenne-ennuste
  • Liikenneturvallisuus
  • Käytettävissä oleva tila

Katuliittymät voidaan jaotella seuraaviin perustyyppeihin

  • Avoin liittymä
  • Tulppaliittymä
  • Kanavoitu liittymä
  • Kiertoliittymä eli liikenneympyrä
  • Valo-ohjauksinen liittymä

Katuympäristössä tulppaliittymän saarekkeena käytetään vähintään 2,5 m leveää koroketta, jonka kautta johdetaan liittyvää katua risteävä jalkakäytävä tai pyörätie.


Pääkatu

  • Liittymät tehdään yleensä kanavoituna ja varustetaan ryhmittymiskaistoin tai kiertoliittyminä.
  • Mitoitusajoneuvo: Telibussi (15 m) ja HCT-ajoneuvo, jonka suurin sallittu pituus on 34,50 m. Ajoneuvojen leveys 2,6 m. Mikäli liittymästä ei ole tarvetta kulkea HCT-ajoneuvolla, voidaan perustelluista syistä liittymä mitoittaa myös muun mitoitusajoneuvon mukaan. Tällöin mitoittava ajoneuvo valitaan tapauskohtaisesti. Erikoiskuljetusreiteillä liittymät suunnitellaan käytettävän erikoiskuljetusajoneuvon mukaan.

Alueellinen kokoojakatu

  • Tärkeimmät liittymät kanavoidaan tai rakennetaan kiertoliittymiksi, muut rakennetaan avoimiksi tai tulppaliittymiksi.
  • Mitoitusajoneuvo: Telibussi ja puoliperävaunullinen kuorma-auto, jonka maksimipituus on 23,0 m. Ajoneuvojen leveys 2,6 m. Erikoiskuljetusreiteillä liittymät suunnitellaan käytettävän erikoiskuljetusajoneuvon mukaan.

Paikallinen kokoojakatu

  • Liittymät rakennetaan pääsääntöisesti avoimiksi tai tulppaliittymiksi. Liittymät voidaan rakentaa kokonaan korotettuina tai pieninä kiertoliittyminä.
  • Mitoitusajoneuvo: Jos kadulla on joukkoliikennettä: telibussi, jonka maksimipituus on 15,0 m. Muuten kuorma-auto, jonka maksimipituus on 13,0 m. Leveys 2,6 m. Erikoiskuljetusreiteillä liittymät suunnitellaan käytettävän erikoiskuljetusajoneuvon mukaan.

Tonttikatu

  • Liittymät rakennetaan pääsääntöiseesti avoimiksi. Myös tulppaliittymä, kokonaan korotettu tai pieni kiertoliittymä voi tulla kysymykseen.
  • Mitoitusajoneuvo: Kuorma-auto, jonka maksimipituus on 13,0 m.

Teollisuusalueen kadut

  • Liittymät rakennetaan pääsääntöisesti avoimiksi tai tulppaliittymiksi.
  • Mitoitusajoneuvo: Telibussi (15 m) ja HCT-ajoneuvo, jonka suurin sallittu pituus on 34,50 m. Ajoneuvojen leveys 2,6 m. Mikäli liittymästä ei ole tarvetta kulkea HCT-ajoneuvolla, voidaan perustelluista syistä liittymä mitoittaa myös muun mitoitusajoneuvon mukaan. Tällöin mitoittava ajoneuvo valitaan tapauskohtaisesti. Erikoiskuljetusreiteillä liittymät suunnitellaan käytettävän erikoiskuljetusajoneuvon mukaan.

Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet

 

Lähteet ja lisätiedot: