Pensaat ovat monivuotisia puuvartisia kasveja. Ne voivat olla joko ikivihantia lehtipensaita (esim. alppiruusut), lehtensä pudottavia lehtipensaita tai havupensaita.
Köynnökset kasvavat köynnöstävästi ja ne voivat olla joko puuvartisia tai ruohovartisia kasveja. Osa köynnöksistä tarvitsee tuen kiivetäkseen ja osa kiipeää omin avuin.
- Istutuksessa otetaan huomioon pensaiden ja köynnösten menestymisvyöhykkeet sekä muut kasvupaikkavaatimukset.
- Otetaan huomioon ekologinen näkökulma: luonnon monimuotoisuus, luonnonmukaisuus.
- Myrkyllisiä pensaita tai köynnöksiä ei käytetä leikkipaikoilla.
- Haitallisia vieraskasvilajeja ei käytetä.
- Pensaita ja köynnöksiä käytetään viheralueilla huomioiden alueen käyttötarkoitus, olosuhteet sekä hoitoluokka.
- Kosteikkoon soveltuvia pensaita voidaan käyttää hulevesien hallintaratkaisuissa eroosiosuojauksena ja täydentämässä kosteikkoperennaistutuksia.
Tikkurilassa pensasistutukset rajaavat tilaa ja elävöittävät kaupunkikuvaa. Kivimäenpuistossa kukkivat alppiruusuistutukset. (Kuvat: FCG ja Vantaan kaupunki)
Taimien laatuvaatimukset
Pensas- ja köynnösistutusten laatuvaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Kunkin kasvukauden ja takuuajan päättyessä pensaiden ja köynnösten taimien tulee olla terveitä, elinvoimaisia sekä muodoltaan ja kooltaan lajille tyypillisiä.
- Istutettavien taimien tulee olla voimakkaita ja niiden juuriston hyvin kehittynyttä.
- Istutettavien taimierien tulee olla kooltaan, haaroittuneisuudeltaan ja tukevuudessaan tasalaatuisia. Samassa ryhmässä käytettävät taimet ovat samaa kantaa.
- Köynnösten haaroittumisalue on lajille tyypillinen ja taimissa on vähintään kaksi lajille tai lajikkeelle tyypillistä voimakasta versoa.
- Köynnöksistä käytetään aina astiataimia.
- Käytetään kotimaisia tai muuten kestäväksi todettuja taimikantoja.
- Taimimateriaali ei saa sisältää monivuotisia rikkakasveja tai niiden osia.
Taimiaineistolaki:
- Taimien on täytettävä taimiaineistolain 1205/94 sekä sen muutosten 666/1999 ja 727/2000 sekä taimiaineistolakiin liittyvien MMM:n asetusten 96/2000 ja 97/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Taimien toimittajan tulee kuulua Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin.
- Taimien toimitus- ja takuuehdot Viherympäristöliitto ry:n hyväksymien ohjeiden mukaan, Ohjeet löytyvät liitteenä Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT’17 -julkaisussa sekä Viherympäristöliiton sivuilta (https://www.vyl.fi/ohjeet/taimia-koskevat-ohjeet/toimitus-ja-takuuehdot/).
Taimille annetaan kasvuunlähtötakuu:
- Taimien käsittely ja istutus tulee suorittaa ammattitaitoisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää taimien varastointiin työkohteessa. Taimitakuu ei kata huolimatonta ja asiantuntematonta taimien käsittelyä. Takuuta ei anneta taimille, jotka istutetaan suositeltua menestymisvyöhykettään ankarammalle vyöhykkeelle. Takuu ei myöskään koske taimia, joilla ei ole tiedossa menestymisvyöhykettä.
- Kasvilajikohtaisessa menestymisvyöhyketiedossa noudatetaan Taimistoviljelijät ry:n menestymisvyöhykekarttaa kasviluetteloineen. Kasviluettelo löytyy osoitteesta www.puutarhaliitto.fi/taimistoviljelijät . Vantaa sijaitsee vyöhykkeillä I—II.
- Taimitarhakasvien lajittelu- ja kokoluokituksissa noudatetaan Viherympäristöliitto ry:n suosituksia (http://taimistoviljelijat.fi/vahittaiskauppa-ohje.pdf).
Vantaan kaupungin kasvien valintaan vaikuttavat linjaukset:
1. Ympäristön muutoksiin sopeutuminen
2. Elämyksellisen ja ekologisesti kestävän kasvillisuuden tavoitteleminen
3. Kasvillisuuden arvostuksen lisääminen
4. Vantaan kasvillisuuden alueellisten ominaispiirteiden kehittäminen
Pensaiden ja köynnösten käyttö katualueilla
- Pensaiden ja köynnösten sijoituspaikan valinnassa ja istutusalueiden muotoilussa tulee huomioida kunnossapidon vaatimukset.
- Katualueen keskikaistan istutuksissa tulee ottaa huomioon kunnossapidon vaatimukset ja turvallisuustekijät.
- Pensaita käytetään pääosin massaistutuksina erotuskaistoilla.
- Pensaiden tulee kestää lumikuormaa tai uusiutua nopeasti sekä kestää alasleikkausta. Pensaslajivalinnoissa on pyrittävä helppohoitoisuuteen.
Katualueiden pensasryhmien mitoitus:
- pensailla istutettavan kaistan leveys ajoratojen välissä vähintään 3 m.
- pensailla istutettavan kaistan leveys ajoradan ja jalkakäytävän välissä vähintään 2,25 m, maanpeitekasvikaistan leveys vähintään 2,0 m.
- luiskan kaltevuuden ollessa 1:2 tai loivempi, voidaan se istuttaa ja kattaa kuorikatteella.
- luiskan jyrkkyyden ollessa 1:1,5—1:2 tulee istutusten yhteydessä käyttää sepelikatetta.
- luiskan ollessa jyrkempi kuin 1:1,5, luiska kivetään tai käytetään tukimuureja.
Pensaiden etäisyys raitin reunasta:
- isot, yli 1 m korkuiset pensaat: etäisyys 700 mm.
- pienet pensaat, korkeus alle 1 m: etäisyys 500 mm.
Muuta:
- Köynnöksiä voidaan sijoittaa katualueelle myös tarkoitukseen suunniteltuihin köynnöskehikkoihin tuettuina.
- Liikenneturvallisuuden vuoksi näkemäalueille ei pidä istuttaa korkeaa kasvillisuutta. Näkemäalueilla käytetään maanpeitekasvillisuutta tai kiveystä. Maanpeitepensaiden maksimikorkeus näkemäalueilla on 0,3 m.
- Lumenauraus, lumen kasaaminen ja aurauslumen poisto vahingoittaa helposti monivuotisia kasvustoja, samoin hiekoitushiekka ja hiekan poisto: istutusalueen ja ajoradan väliin suositellaan 0,5 m:n levyistä kivettyä kaistaa, jotta aurauksen tuoma hiekoitussora saadaan helposti poistettua. Samoin kevyenliikenteen raitin vierustan istutusalueille.
- Kate pensasistutusten tyvellä vähentää rikkakasvien kasvua tärkeinä alkuvuosina, siksi istutusalueet katetaan aina.
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2016.
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2011.
- Viheralueiden puisto- ja rakentamissuunnitelmien laatiminen Vantaalla. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö, 16.3.2018.
- Työselostusmalli. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
Lähteet ja lisätiedot
- Helsingin kaupunkikasviopas. Helsingin kasvisuunnittelun työkalupakki. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:12.
- Helsingin vieraslajilinjaus. Tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi vuosina 2015-2019. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2015.
- InfraRYL 23330 Pensaat ja köynnökset. Rakennustieto Oy.
- Juhanoja, S., 2005. Puuvartisia peittokasveja. Loppuraportti tutkimushankkeesta ”Puuvartisten maanpeitekasvien menestyminen ja soveltuminen eri käyttökohteisiin” vuosilta 1998-2003”. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT).
- Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla. Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, 7.3.2008.
- Katujen ylläpitokustannuksia lisäävät suunnitteluratkaisut. Helsingin kaupungin rakennusvirasto julkaisu 2010:9.
- Katuvihreä : opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Suomen kuntatekniikan yhdistys julkaisu 20. Jyväskylä, 1999.
- Katuympäristön suunnitteluopas. Suomen kuntatekniikan yhdistys ja Viherympäristöliitto julkaisu 24, 2011.
- Taimistoviljelijät ry. Verkkosivut. www.taimistoviljelijat.fi.
- Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT ’17. Viherympäristöliiton julkaisu 57, 2017.
- Viheralueiden hoito VHT ’14, hoidon laatuvaatimukset. Viherympäristöliiton julkaisu 55, 2014.
- Viherympäristöliitto ry. Verkkosivut. www.vyl.fi.
