Kosteikot ovat suurimman osan vuodesta veden peittämiä. Veden määrä vaihtelee mm. sadannan, virtaaman ja alueen maaperän vaikutuksesta. Kosteikkojen tyypillisesti rehevä kasvillisuus sitoo itseensä ravinteita ja epäpuhtauksia. Kasvillisuus tehostaa kosteikoissa tapahtuvia fysikaalisia ja kemiallisia puhdistusprosesseja. Kosteikot ovat hyvin toteutettuina altaita ja lammikoita tehokkaampia hulevesien puhdistajia bioprosessiensa vuoksi, minkä lisäksi niiden kasvillisuus hidastaa veden virtaamaa.
Kosteikko- ja vesikasvit ovat sopeutuneet kasvamaan vetisissä olosuhteissa. Nimensä mukaisesti kosteikkokasvit kasvavat kostealla kasvupaikalla ja vesikasvit kokonaan vedessä. Kosteikkokasveilla on kyky parantaa veden laatua. Vesikasvit voidaan luokitella kahden eri kasvutavan mukaan juurellisiin vesikasveihin ja irrallaan kasvaviin vesikasveihin. Vesikasveja ovat pohja-, upos- ja kelluslehtiset sekä irtokellujat ja ilmaversoiset.
Lumpeita tiiviinä kasvustona vesialueella ja oikealla keltakurjenmiekkoja Korson Ankkapuiston lammen rannalla. (Kuvat: FCG)
Taimien laatuvaatimukset
Taimiaineistolaki:
- Taimien on täytettävä taimiaineistolain 1205/94 sekä sen muutosten 666/1999 ja 727/2000 sekä taimiaineistolakiin liittyvien MMM:n asetusten 96/2000 ja 97/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Taimien toimittajan tulee kuulua Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin.
- Taimien toimitus- ja takuuehdot Viherympäristöliitto ry:n hyväksymien ohjeiden mukaan. Ohjeet löytyvät liitteenä Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT’17 -julkaisussa sekä Viherympäristöliiton sivuilta (https://www.vyl.fi/ohjeet/taimia-koskevat-ohjeet/toimitus-ja-takuuehdot/).
Taimille annetaan kasvuunlähtötakuu:
- Taimien käsittely ja istutus tulee suorittaa ammattitaitoisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää taimien varastointiin työkohteessa, sillä taimitakuu ei kata huolimatonta ja asiantuntematonta taimien käsittelyä. Takuuta ei anneta taimille, jotka istutetaan suositeltua menestymisvyöhykettään ankarammalle vyöhykkeelle. Takuu ei myöskään koske taimia, joilla ei ole tiedossa menestymisvyöhykettä.
- Taimitarhakasvien lajittelu- ja kokoluokituksissa noudatetaan Viherympäristöliitto ry:n suosituksia (http://taimistoviljelijat.fi/vahittaiskauppa-ohje.pdf).
Vantaan kaupungin kasvien valintaan vaikuttavat linjaukset:
1. Ympäristön muutoksiin sopeutuminen
2. Elämyksellisen ja ekologisesti kestävän kasvillisuuden tavoitteleminen
3. Kasvillisuuden arvostuksen lisääminen
4. Vantaan kasvillisuuden alueellisten ominaispiirteiden kehittäminen
Kosteikko- ja vesikasvien käyttö
- Kasvillisuus on osa järjestelmää, joka toimii esimerkiksi puhdistavana, luonnon monimuotoisuutta lisäävänä, esteettisenä tekijänä tai näiden yhdistelmänä.
- Kasvillisuudella on suuri merkitys veden luontaisessa kierrossa, hulevesien hallinnassa ja terveellisen sekä viihtyisän ja monipuolisen ympäristön muodostamisessa.
- Otetaan huomioon luontainen sukkessio, jota voidaan ohjailla lajivalinnoilla ja hoidolla.
- Luontaisesti maisemaan istuva kosteikko toimii maiseman monipuolistajana.
- Kasvillisuuden avulla korostetaan joki- ja puronvarsien vaihtelevuutta ja moni-ilmeisyyttä sekä kehitetään monimuotoisia ja kerroksellisia reunavyöhykkeitä.
Kasvillisuuden valinta
- Kasvit valitaan hulevesien hallintarakenteeseen sopivaksi
- Valintaan vaikuttaa hulevesijärjestelmä: viivyttävä, imeyttävä, pidättävä, puhdistava, ohjaava
- Luonnonmukaisten kohteiden annetaan pitkälti kasvittua itsekseen, kasvillisuuden kehittymistä ohjataan hoidon avulla
- Valinnassa otetaan huomioon rantojen ja pienvesien eläimistö suosimalla niiden hyvinvointia edistävää kasvilajistoa
- Tarvittaessa valitaan erityisesti vettä puhdistavia kasveja
Suositaan
- kotimaisista lisäyslähteistä peräisin olevia luonnonlajeja, jotka kestävät ajoittaista vedenpinnan korkeuden vaihtelua
- paikalle luontaista lajistoa
- tilapäiseen tulvaan ja ajoittain seisovaan veteen sopeutuvaa monipuolista lajistoa
- olemassa olevan hyväkuntoisen kasvillisuuden, puiden ja pensaikkojen säilyttämistä
Ei istuteta
- haitallisia vieraslajeja
Mitoitus
- vesimäärän ja sen vaihtelun perusteella
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2016.
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2011.
- Hulevesiohjelma. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2009.
- Rakennettavien alueiden hulevedet ja kattokasvillisuus. Vantaan kaupunki, 2014.
- Viheralueiden puisto- ja rakentamissuunnitelmien laatiminen Vantaalla. Vantaan kaupungin viheralueyksikkö, 16.3.2018.
- Vantaan kaupungin hulevesien hallinnan toimintamalli. Perustietoa suunnittelijoille ja rakentajille. Vantaan kaupunki, 2014.
- Työselostusmalli. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
Lähteet ja lisätiedot
- RT-103007. Hulevesirakenteiden kasvillisuus. RT-kortisto, Rakennustieto Oy.
- Hulevesiopas. Kuntaliitto, 2012.
- Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT ’17. Viherympäristöliiton julkaisu 57, 2017.
- Viherympäristöliitto ry 2014. Viheralueiden hoito VHT´14 (toim. Aino-Kaisa Nuotio). 14391 Luonnonmukaiset hulevesirakenteet. s. 35-36.
- InfraRYL 22250.1 Luonnonmukaisten suojausten materiaalit. Rakennustieto Oy.
- InfraRYL 23370.1 Vesikasvi-istutusten materiaalit. Rakennustieto Oy.
