Dynaamiset istutukset

Dynaamiset istutukset toimivat luontaisen kasviyhdyskunnan tapaan. Ne ovat usein perinteisen perennapenkin ja niityn välimuotoja; monilajisia ja monikerroksisia, yleensä monivuotisista ruohovartisista kasveista eli perennoista koostuvia istutuksia. Monilajiset kerrokselliset kasviyhdyskunnat ovat tavanomaisia istutuksia vakaampia, sillä ne pystyvät vaihtelemaan lajistonsa runsaussuhteita vallitseviin olosuhteisiin sopiviksi sopeutuen näin eri vuosien sääolosuhteisiin. Dynaamiset istutukset lisäävät kaupunkibiotooppien biologisia arvoja ja tuovat väriä, elämää ja merkitystä ympäristöön. Ne muuttuvat kasvukauden edetessä ja kehittyvät edelleen vuosien kuluessa olosuhteiden ja kasvilajien välisen dynamiikan ohjaamana. Kasviyhdyskunnan kehittyminen noudattaa luonnon lainalaisuuksia, mutta kehittymistä ohjataan tavoitteellisella hoidolla.

Kiertoliittymän keskusaiheen dynaaminen istutus Riikassa, Latviassa (kuva FCG) 


Käyttökohteet

  • sekä rakennetut puistot että luonnonmukaiset viheralueet ja liikennealueet
  • avoimet ja karut kasvupaikat
  • puistopuiden ja pensaiden alla yhtenäisenä alueena
  • metsäpuutarhat
  • hulevesiuomat ja kosteikot
  • kattopuutarhat ja viherkatot
  • väliaikaiset viheralueet.

Istutuksissa ja niiden sijoituspaikassa tulee ottaa huomioon alueen käyttö, kulutus ja kulunohjaus. Dynaamiset istutukset eivät sovellu historialliseen miljööhön.


Kasvillisuuden valintaan vaikuttaa

  • kasvupaikan ominaisuudet ja ympäristöolot
  • kasvualusta: joko paikalliseen maaperään tai tuotteistetulle kasvualustalle soveltuva
  • kerrokselliset, joista kerroksellinen istutus koostuu:
    • rakenteellinen kerros korkeista lajeista (voivat olla myös puita tai pensaita)
    • sesonkiteemakerros keskikorkeista, eri tahtiin kehittyvistä ja kukkivista lajeista
    • maanpeittokerros matalista varjostusta sietävistä lajeista
    • lisäksi täyttökerros aukkopaikkoihin levittäytyvistä lajeista ja sipulikasveista.

Istutuksissa suositaan

  • luonnonkasveja
  • kestäviä ja pitkäikäisiä koristekasvien lajeja ja lajikkeita
  • kasvuvoimaltaan tasaveroisia kasveja
  • maanpäälliseltä ja maanalaiselta kasvutavaltaan toisiaan täydentäviä kasveja
  • biologista monimuotoisuutta lisääviä kasveja ja otetaan huomioon vieraslajiriskit

Ei istuteta

  • haitallisia vieraskasveja
  • myrkyllisiä perennoja leikkipaikoille
  • voimakkaasti leviäviä lajeja vesistöjen ja luonnonalueiden läheisyyteen
  • kasveja, jotka tarvitsevat hoitolannoitusta, jakamista tai tuentaa

Suunnittelmassa määriteltävä

  • laji ja lajike, lisäyslähde tai kanta
  • taimikoko ja -tyyppi
  • istutustiheys
  • istutustapa (esim. istutuksen ja kylvön yhdistelmä, istutus kerroksittain ryhmiteltynä tai sattumanvaraisesti)
  • kasviluettelot kerroksittain
  • kasvualustan laatu ja määrä
  • ryhmän rajaus, suoja-aidan tarve, korotetun kasvualustan tarve
  • hoitokäytävien tarve
  • dynaamisuus ja kasvillisuuden kehityksen kaari
  • seurannasta vastaava taho
  • lyhyen tähtäimen hoito-ohjeet (3-4 vuotta)
  • pitkän tähtäimen tavoitteet (10 vuotta), ohjeet kehityksen seurantaan sekä ylläpidon toimenpiteiden valintaan.

Mitoitus

  • Dynaamisessa istutuksessa käytetään tavanomaista suurempaa istutustiheyttä.

Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet


Lähteet ja lisätiedot

  • Karilas, A. 2019. Dynaaminen kasvillisuus. Kaunista ja kestävää monimuotoisuutta rakennetuille viheralueille. Viherympäristöliiton julkaisu 64.
  • Karilas, A. 2018. Dynaamiset kaupunkibiotoopit perennojen suunnittelun mallina Helsingissä. Diplomityö. Aalto-yliopisto. Arkkitehtuurin laitos.
  • Mäkinen, L. 2012. Perennayhdyskunta suunnitteluperiaateena. Kasviekologian oppeja hyödyntävä perennaistutusten suunnnittelu. Yrkeshögskolan Novia (lopputyöstä ja kokeiluistutuksista saaduista kokemuksista on tekeillä tiivistetty ”opas” )
  • Räty, E. & Marttinen, H. 2014. Suomalainen metsäpuutarha. WSOY.
  • Dunnett, N. & Hitchmough, J. (toim.). 2004. The Dynamic Landscape. Lontoo, SPon Press. ISBN 978-0415438100
  • Ignatieva, M. 2017. Lawn alternatives in Sweden – from theory to practice. Dept. of Urban and Rural Development, Swedish University of Agricultural Sciences. Verkkojulkaisu: https://pub.epsilon.slu.se/14519/
  • Oudolf, P. & Kingsbury, N. 2013. Planting: a new perspective. Timber Press. ISBN: 1604693703.
  • Rainer, T. & West, C. 2015. Planting in a Post-Wild World: Designing Plant Communities for Resilient Landscapes. Timber Press. ISBN-10: 1604695536.
  • Helsingin kaupunkikasviopas. Helsingin kasvisuunnittelun työkalupakki. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:12.
  • Helsingin vieraslajilinjaus. Tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi vuosina 2015-2019. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2015.
  • InfraRYL 23340 Perennat. Rakennustieto Oy.
  • Katuvihreä : opas suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon. Suomen kuntatekniikan yhdistys, julkaisu 20, 1999.
  • Katuympäristön suunnitteluopas. Suomen kuntatekniikan yhdistys ja Viherympäristöliitto julkaisu 24, 2011.
  • Orrainen, K. 2015. Heinäopas. Koristeheinien käyttö viheralueilla. Viherympäristöliiton julkaisu 56.
  • Tossavainen, A. (toim.). 2016. Viherammattilaisen perennakäsikirja. Viherympäristöliiton julkaisu 34.
  • Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT ’17. Viherympäristöliiton julkaisu 57, 2017.
  • Viheralueiden hoito VHT ’14, hoidon laatuvaatimukset. Viherympäristöliiton julkaisu 55, 2014.