Suojatiet, tyyppiratkaisuja

Suojatie on jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettu tien/kadun osa. Suojatie tehdään mahdollisimman lyhyeksi kohtisuoraan ajoväylän yli, ja sen tulee olla vähintään sille johtavan väylän levyinen. Suojatiehen, ja joissakin tapauksissa myös pyörätien jatkeeseen yhdistettyjä hidastimia ovat korotetut suojatiet, ajoradan kavennukset ja saarekkeet.

  

Vasemmalla suojatie massaraidoilla (Kuva: Vantaan kaupunki) ja oikealla kivetty sekä korotettu suojatieratkaisu Tikkurilassa (Kuva: Taina Tuominen).


Yleistä 

Suojatieratkaisu riippuu autoliikenteen nopeusrajoituksesta, liikennemäärästä, liikenneympäristöstä sekä alueen ympärillä olevista toiminnoista. Suojatien tulee olla kohtisuorassa reunakiveen nähden. Kaarelta lähteville suojateille on suositeltavaa rakentaa varoitusalueet ja suojatien suunnan osoittavat ohjaavat raidat.

Suojatien vähimmäisleveys on 2,5 m, kun nopeusrajoitus on 50 km/h tai vähemmän ja 4,0 m, kun nopeusrajoitus ylittää 50 km/h.

Suojateissä tulee olla luiskattu (LR) osuus sijoitettuna liittymän keskeltä katsottuna kauempana olevalle puolelle suojatietä. Jos esim. tilanpuutteen vuoksi suojatien leveys on alle 4 m, käytetään koko leveydeltä luiskattua reunatukea. Jalkakäytävän pinta saa kohota suojatien kohdalla ajoradan reunasta 150 mm matkalla 40 mm pyörätuolilla liikkumisen mahdollistamiseksi ja lumen aurauksen helpottamiseksi.


Suojateiden toteuttaminen

  • 30–40 km/h nopeusrajoitusalueilla suojatiet voidaan toteuttaa korotettuina.
  • Valo-ohjaamattomassa risteyksessä, jossa on yli 7 m yhtenäinen ylitysmatka, suojatie toteutetaan ajoradan kavennuksella tai rakennetaan keskisaareke.
  • 50 km/h nopeusrajoitusalueilla suojatie voidaan toteuttaa ajoradan kavennuksella, keskisaarekkeellisena tai valo-ohjattuna.
  • 60 km/h nopeusrajoitusalueella suojatie voidaan toteuttaa ainoastaan valo-ohjattuna (liikennevalot).
  • Korotus on yleensä suojatien molemmilla sivuilla –  jos korotettuna päätiehen liittyvä sivutie on lyhyt tonttikatu tai muu vastaava ja näkemät ovat riittävät, voidaan sivutien puoleinen korotus jättää pois.
  • Busseille soveltuu parhaiten 70 mm korotus 500 mm matkalla sekä vähintään 10 m pituinen korotusosa.

Suojatiemerkinnät

  • Suojatie merkitään saman levyisenä kuin siihen liittyvä väylä. Kohdissa, joissa on pieni kaarresade, viivat voivat olla kaarevia. Saarekkeen ja sulkualueen kohdalla suojatietä ei merkitä.
  • Suojatien tiemerkintä tehdään vähintään 3 mm pintamassamerkinnällä. Suojatie osoitetaan valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella, jonka leveys ja väli ovat 500 mm.
  • Vinot suojatiet rajataan kahdella nupukivirivillä helpottamaan näkövammaisten turvallista liikkumista.

Kivetyt suojatiet

  • Keskustoissa ja kivetyillä kaduilla suojatiemerkinnät tehdään noppa- tai nupukivestä, tai vaihtoehtoisesti betonikivistä.
  • Luonnonkivinä käytetään sahattua kiveä. Uusien noppakivien koko on 90 x 90 x 90 mm. Nupukivien koko 220 x 140 x 140 mm ja kivien yläpinta ristipäähakattu tai poltettu. Musta kivi: Korpi Black tai Huopanakosken musta dioriitti ’Blazing Black’, valkoinen kivi: Silver White.
  • Betonikivenä käytetään valkoista ja mustaa betonikiveä 138 x 278 x 80 mm.
  • Suojatie rajataan asfaltista kahdella mustalla nupukivirivillä.
  • Kivet saumataan ensisijaisesti tehdasvalmisteisella saumausmassalla (esim. Rompox-V2).

Korotetut suojatiet

  • Korotusosan viisteet rakennetaan luonnonkivestä. Saumaus tehdään ensisijaisesti tehdasvalmisteisella saumausmassalla (esim. Rompox-V2).
  • Korotettu ajorata päällystetään kuten muukin ajorata, jollei korotettua osaa haluta erikseen korostaa.
  • Esteettömässä ratkaisussa merkitään suojatieraitojen ja korotusosan välialueelle harmaalla kiveyksellä oma alue. Kiveyksen ladonta toteutetaan kadun poikkisuuntaan (vasten suojatieraitoja).

Pyörätien jatke

  • Pyörätien jatke on samansuuntaisen kadun ajoradan puolella.
  • Pyörätie tulee aina laskea pyörätien jatkeissa ajoradan tasoon, lasku tehdään jalankulku- ja pyöräteillä ensisijaisesti ilman reunatukea tai muussa tapauksessa luiskareunatuen avulla.

Merkintä:

  • Pyörätien jatke merkitään Vantaan kaupungin katualueita koskevissa tyyppipiirustuksissa esitetyllä tavalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka sekä autoilijan väistämisvelvollisuus.
  • Suojatien ja pyörätien jatkeen tiemerkinnän leveys on vähintään 3,5 m.
  • Kaksisuuntaisen pyörätien jatkeen vähimmäisleveys on 2,0 m, poikkeuksellisesti tilanpuutteen vuoksi vähintään 1,5 m.

Odotusalueet ja keskisaarekkeet

Jalankulkijan odotusalueet ja keskisaarekkeet suunnitellaan riittävän kokoisiksi, jotta kadun ylittämistä on turvallista odottaa.

Liikennevalo-ohjatun suojatien kohdalla jalankulkijan odotusalue ajoradan vieressä on yleensä vähintään 2,5 m leveä. Liikennevalottoman suojatien kohdalla odotusalue on vähintään 1,75 m. Odotusalueiden kokoon vaikuttaa myös, onko vieressä pyöräliikenteelle pyörätien jatke tai pyöräilijän ylityspaikka. Mitoituksessa huomioidaan, että tavarapyörä mahtuu odottamaan ylitystä. Tällöin myös liikennevalottomien odotustilojen tulisi olla vähintään 2,5 m leveitä. Ajoradalla voi olla keskisaarekkeita, jotka jaksottavat jalankulkijan ja pyöräilijän tienylitystä. Keskisaarekkeen minimimitta on 2,5 m.

Liikennevalottomissa risteyksissä jalankulkijan odotusalueen tarve riippuu pääsuunnan ylitysmahdollisuuksista. Mitä vilkkaampi pääsuunta, sitä todennäköisempää on, että jalankulkija jää odottamaan vuoroaan ajoradan viereen. Jalankulun odotusalue merkitään ajoradan viereen silloin, kun pyörätien linjaus ei ole ajoradan vieressä.

Jalankulun odotusalue erotellaan selkeästi pyörätiestä. Pyörätie ja jalankulkijan odotusalue voivat olla samalla tasolla, mutta ne on eroteltu selkeästi eri materiaaleilla.


Varoitusalueet sekä ohjaavat raidat/reunakivet

Suojateille rakennetaan varoitusalueet ja suojatien paikan osoittava noppakiviraita (2 kiviriviä) Vantaan kaupungin tyyppipiirustusten mukaisesti.

Suojateille rakennetaan esteettömyyden erikoistason mukaiset varoitusalueet ja suojatien paikan osoittava noppakiviraita (3 kiviriviä):

  • Esteettömyyden erikoistason alueille,
  • Aina linja-autopysäkkien yhteydessä sekä
  • Tarvittaessa myös esteettömyyden perustason alueille

Suojatielle rakennetaan:

  • Jalkakäytävän kohdan osoittava noppakiviraita (3 kiviriviä) aina kun suojatie on 2-suuntaisen pyörätien tai pyörätien jatkeen yhteydessä.

Varoitusalueiden materiaalit:

  • Valkoinen betonikivi 138 x 278 x 80 mm.
  • Valkoinen sahattu luonnonkivilaatta 145 x 295 x 80 mm, pinta ristipäähakattu. (Kauppanimi: Silver White. Virallinen nimi: Pedras Salgadas 4R. Portugalilainen graniittikivi.)
  • Valkoista huomiolaattaa (kupolilaatta) voidaan käyttää vain alueilla, joissa on sulanapitojärjestelmä tai katos.
  • Lähialueella ei käytetä väriltään tai pintakuvioinniltaan vastaavia päällysteitä väärinkäsitysten estämiseksi.

Suojatien paikan osoittavan noppakiviraidan materiaali:

  • Noppakivi 90 x 90 x 90 mm, harmaa, lohkottu.

Lähteet ja lisätiedot:

  • Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskus. Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupunki 2011.
  • RT 98-11180 Jalankulku- ja pyöräilyväylät.
  • Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu. 11/2014
  • Vantaan kaupungin internetsivujen katualueita koskevat tyyppipiirustukset.
  • SuRaKu-ohjekortti 1: Suojatiet ja jalkakäytävät
  • SuRaKu-ohjekortit. 2 Kävelykadut ja aukiot. Esteettömän ympäristön suunnitteluohjekortti 2/8.
  • SuRaKu –esteettömyyskriteerit. 18 Varoitusalueet.
  • Muut katutilan ohjeet, jotka käsittelevät katujen tyyppiratkaisuja.