Kasvillisuuden valintaan vaikuttavat muun muassa kohteen sijainti alueellisessa rakenteessa, paikan toiminnallinen luonne ja hulevesirakenteen toiminnan tavoitteet.
Istutettavan kasvillisuuden valinnassa otetaan huomioon:
- ympäristön kasvupaikkatekijät ja kohteen sijainti
- ilmasto- ja vesiolosuhteet
- alueen käyttö
- hoidon ja huollon resurssit
Kasvillisuuden valinnassa ja perustamisessa tulee ottaa huomioon kasvien menestyminen paikan edellyttämissä olosuhteissa. Hulevesien hallinnan kannalta rehevä, monilajinen ja kerroksellinen kasvillisuus pidättää ja puhdistaa hulevesiä paljon tehokkaammin kuin matala ja yksilajinen kasvillisuus, esimerkiksi nurmikko. Monilajinen kasvillisuus kestää vaihtuvia olosuhteita ja puhdistaa hulevesissä olevia haitta-aineita. Rakennettavilla alueilla olevaa kasvillisuutta tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Säilytettävä kasvillisuus vähentää rakentamisen aikaista vesistökuormitusta.
Hulevesirakenteiden istutuksissa voidaan hyödyntää sekä luonnonkasveja että koristekasveja. Istutuksissa suositellaan käytettäväksi kotimaisia taimia ja siemeniä sekä lajikkeita, jotka kestävät vaihtelevia olosuhteita, kuten ajoittaista märkyyttä ja kuivuutta. Liikenne- ja pysäköintialueiden yhteydessä sijaitsevien hulevesipainanteiden kasvien tulee lisäksi kestää ajoittaista lumikuorman painoa, tiesuolan vaikutusta sekä koneellista puhdistusta.
Vasemmalla rantakukkaa, osmankäämiä luhtalemmikkiä Illenpuiston hulevesipainanteessa Kartanonkoskella (Kuva: Mari Antere). Oikealla tulvaniittyä Kolmikallionpuiston viivytyspainanteessa (Kuva: FCG).
Kosteikot
Kosteikkokasvillisuus syntyy usein luontaisen leviämisen kautta, mutta sitä voidaan edistää ja monipuolistaa kylvöjen ja istutuksien avulla. Kasvillisuutena käytetään kotimaisia luonnonlajeja, jotka kestävät ajoittaista vedenpinnan vaihtelua. Kasvillisuuden juuristo suojaa myös rannan maastoa eroosiolta. Kosteikon perustamisessa ja kasvilajien valinnassa hyödynnetään paikan luontaista vyöhykkeisyyttä ja veden pinnan korkeuden vaihtelua. Syvimpään veteen istutetaan vesikasveja, rantaviivalle matalaan veteen rantakasveja, vaihtelevan veden pinnan alueelle kasvilajeja, jotka kestävät sekä kuivuutta että kosteutta, tulvaniitylle kylvetään tai istutetaan tulvaniityn kasveja ja ylimmälle jo kuivalle rantaosuudelle niittyä. Kosteikko voi olla myös kauttaaltaan kosteaa niittyä, mikäli vettä on runsaasti vain ajoittain esim. tulvan aikana. Valmiita siemenseoksia on saatavilla erilaisin kasvupaikkoihin. Kosteikko- ja rantakasvillisuutta on saatavissa myös valmiiksi istutettuina rantakasvimattoina, joiden lajivalikoimaan voi vaikuttaa. Rantakasvimattojen avulla saadaan heti valmiinnäköinen lopputulos.
Puuvartinen kasvillisuus varjostaa ympäristöä ja hillitsee näin vesikasvien liiallista kasvua. Varjoisuus myös pitää vettä viileänä ja parantaa monien vesieliöiden elinolosuhteita. Pensaiden ja puiden juuristo lisäksi suojaa rantavyöhykettä eroosiolta tehokkaammin kuin ruohovartisen kasvillisuuden juuristo. Normaalisti istutuksissa käytetään halutun kokoisia esikasvatettuja taimia, jotka istutetaan kyseisen kasvillisuuden vaatimukset (laatu ja syvyys) täyttävälle kasvualustalle. Pensaista erityisesti pajun on todettu olevan erittäin tehokas ravinteiden pidättämisessä. Lehtipuista esim. tervaleppä soveltuu hyvin kosteikon rannoille tuomaan vaihtelevuutta.
Viivytyspainanteet
Rakennetulla alueella hulepainanteen kasvillisuutena voi olla myös nurmikko. Nurmipintaisia loivia painanteita voidaan puistoalueilla hoitaa kuivina kausina koneellisesti. Painanteen luiskien suositeltava kaltevuus tulisi olla korkeintaan 1:3. Niittytyyppejä ovat kosteat tulvaniityt ja rantaniityt sekä kuivat niityt ja kedot. Niityt perustetaan kylvämällä tai laikkuistutuksilla. Kasvuolosuhteista riippuen kohteeseen valikoituu vuosien mittaan paikalla menestyvä lajisto. Niittykasvillisuuden kylvöön käytetään esim. valmiita kasvupaikan mukaan tehtyjä sekoituksia. Esikasvatetut kasvillisuusmatot ovat heti vehreitä ja toimivat hyvänä eroosiosuojana. Eroosiosuojaa tarvitaan virtaavan veden alueella, erityisesti virtausuoman ulkokaarteissa.
Viivytysaltaissa kosteikkokasvien lisäksi voidaan käyttää sekä upos- että kelluslehtisiä vesikasveja lisäämässä monimuotoisuutta ja kasvillisuuden pinta-alaa syvemmän veden alueella. Vesikasvien taimet istutetaan altaan pohjalle. Kookoskuidussa kasvatetut vesikasvien esikasvatetut taimet voidaan istuttaa suoraan kivimurskaan. Tyhjenevien altaiden kasvillisuus määritellään arvioidun tulvimistiheyden mukaan.
Biosuodatusalueille on tunnusomaista monipuolinen kasvilajisto, jolla varmistetaan toiminnan ja kasvillisuuden menestyminen ja parannetaan puhdistustehoa. Biosuodatusalueille soveltuvia kestäviä ja kuivuuden ja kosteuden vaihtelua sietäviä lajeja ovat puuvartisista kasveista koivut, pajut ja lepät. Ruohovartisista kasveista soveltuvia ovat esim. rentukka, keltakurjenmiekka, ranta-alpi, rantakukka, tulvaniittyjen lajit, sarat, heinät ja vihvilät. Valmiita tulvaniittysiemenseoksia voidaan hyödyntää yhdistettynä esim. tukiheinäseokseen. Voimakasjuuriset sarat ja heinät ovat osoittautuneet hyviksi hulevesien haitta-aineiden puhdistajiksi. Metalleja hulevedestä puhdistavia kasveja ovat mm. mesiangervo, lampaannata, mustapoppeli, koripaju ja puna-apila. Liikenteen PAH-yhdisteitä pystyvät sitomaan mm. rauduskoivu, poppelit, valkoapila ja ruokonata. Hiilivetyjä pystyvät sitomaan mm. punanata ja puna-apila. Biosuodatusalueella ei tulisi käyttää nurmetusta, koska sen juuristo on liian tiivis veden suodatusrakenteeseen.
Vantaan kaupungin ohjeet ja periaatteet
- Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2016.
- Vantaan katutila, mitoitus ja laatu. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2011.
- Vantaan kaupungin hulevesien hallinnan toimintamalli. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2014.
- Hulevesiohjelma. Vantaan kaupungin kuntatekniikan keskus, 2009.
- Rakennettavien alueiden hulevedet ja kattokasvillisuus. Vantaan kaupunki, 2014.
- Vantaan kaupunkitilaohje:
Lähteet ja lisätiedot
- Fedorova, Svetlana 2013. Imeytysmenetelmien käyttö osana hulevesien hallintaa. Lahden ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö luettavissa Theseus-palvelussa.
- Helsingin vieraslajilinjaus. Tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi vuosina 2015-2019. Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2016.
- Hulevesiopas. Kuntaliitto, 2012.
- InfraRYL kohta 14330 Avo-ojat ja -uomat. Rakennustieto Oy.
- Kokkila, Mervi 2014. Biopidätysrakenne kohdennetussa huleveden laadunhallinnassa. Hämeen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö luettavissa Theseus-palvelussa.
- Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet (Sy631). Suomen ympäristökeskus, 2003.
- Hulevesien kasvit ja kasvualustat -hanke 2015-2018. Luonnonvarakeskus, Sirkka Juhanoja.
- Virtavesien kunnostuksen periaatteet (Sy737). Suomen ympäristökeskus, 2004.
